Mitä korkeampi verokiila, sitä suuremmat työllistämisen kustannukset - Laskuri kertoo, kuinka paljon palkasta maksetaan veroja ja maksuja

“Ansiotuloja verotetaan Suomessa suhteellisen ankarasti, vaikka palkkatulojen verotusta on ajatuksen tasolla keventämään useilla hallituskausilla. Veronkevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Samalla lisäansioista perittävä rajavero on noussut huomattavan korkeaksi”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamari julkaisi verokiilalaskurin, josta on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.
Kotamäen mukaan laskurin tarkoituksena on konkretisoida palkkatulojen ja lisäansioiden verotusta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Verokiila sisältää palkkaverojen lisäksi palkan perusteella maksettavat veronluonteiset maksut, kuten eläkevakuutusmaksut.
“Merkittävä osa verokiilasta on piilossa työntekijältä, koska se koostuu työnantajien maksamista vakuutusmaksuista. Kärjistäen sanottuna verokiilalaskuri siis näyttää työn teettämisen todellisen kustannuksen”, sanoo Kotamäki.
“Suurin yksittäinen verokiilan osa on eläkevakuutusmaksu. Myös kunnallisvero ja varsinkin korkeilla tulotasolla valtion kantamat verot ovat merkittäviä tekijöitä”, Kotamäki jatkaa.
Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempia ovat työllistämisen kustannukset. Siksi verokiila ei saisi olla liian suuri. Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan, eli siihen, kuinka innokkaasti työntekijät toimivat työmarkkinoilla, että työn kysyntään, eli siihen, millä tasolla palkkauskynnys on.
“Suomessa työntekijän palkkauskynnys on jo nykyisellään tarpeettoman korkea. Suuri verokiila ei paranna tilannetta. Verokiilaa tulisikin alentaa, erityisesti ansiotuloverotuksen kautta”, Kotamäki sanoo.
Ansioiden verotus on pysynyt suurin piirtein ennallaan matalilla tulotasoilla, mutta kiristynyt hieman korkeimmissa tuloluokissa.
Suomalaisille tyypillisellä 3000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2270 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä eli verokiila on 1530 euroa. Työntekijästä yritys maksaa siis yhteensä noin 3800 euroa kuukaudessa.
Jos kyseinen mediaanipalkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 51 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle yhteensä 120 euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kännykkäkielto tarpeen myös toisen asteen koulutukseen7.8.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Toisen asteen koulutus kaipaa kiireellisesti linjauksia puhelinten käyttöön. Ammattiin opiskelevat ja lukiolaiset viettävät usein päivänsä puhelin kädessä, mikä vaikeuttaa keskittymistä, aivojen palautumista ja opiskelurytmin ylläpitämistä. Elokuussa voimaan tullut perusopetuksen kännykkäkielto ei koske toisen asteen koulutusta, ja peruskouluissakin välituntien ja siirtymien osalta linjaukset jäivät kouluille itselleen päätettäviksi.
Keskuskauppakamari: Koulujen oppimisen tuen uudistus on hyvä, mutta tarvitsee yhteyden työelämään4.8.2025 14:54:13 EEST | Tiedote
Elokuun alussa voimaan tullut oppimisen tuen uudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta se pitäisi kytkeä vielä selkeämmin työelämään. Ryhmäkohtainen tuki, kevyempi byrokratia ja opettajien lisääntynyt aika opetukseen ovat tarpeellisia keinoja, mutta koulujen arjessa ja käytännöissä on palattava vielä enemmän perusasioiden äärelle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
MEN: Markkinoinnin tunnistettavuudesta paljon lausuntopyyntöjä23.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi vuonna 2024 yhteensä 61 lausuntoa. Jopa 60 prosenttia lausuntopyynnöistä koski markkinoinnin tunnistettavuutta somessa.
Naisten osuus pörssiyhtiön hallituksen jäsenistä uuteen ennätykseen – suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus nousi ensimmäisen kerran 40 prosenttiin17.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä nousi ensimmäistä kertaa 40 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Kun tarkastellaan kaikenkokoisten pörssiyhtiöiden hallituksia, on naisten osuus niissä nyt 35 prosenttia. Hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 70 prosentissa pörssiyhtiöistä. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.
Etäisyyssääntely asettaisi puolet Suomen maakunnista tuulivoimapaitsioon16.7.2025 09:27:14 EEST | Tiedote
Hallituksen valmistelema tuulivoiman etäisyyssääntely asettaa Suomen eri alueet voimakkaasti eriarvoiseen asemaan, kun vaikutuksia tarkastellaan maakunnittain. Puolessa Suomen maakuntia tuulivoimarakentaminen olisi jatkossa hyvin rajoitettua. Keskuskauppakamari pitää kaavamaista etäisyyssääntelyä investointien, sähköjärjestelmän ja alueiden elinvoiman kannalta vahingollisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme