Tuore Etla-tutkimus sen vahvistaa: Suomen uusin menestystarina on ollut palveluvienti

Palveluvienti on kasvanut voimakkaasti monessa maassa 2010-luvulla. Suomen bkt:sta palveluviennin osuus on jo 11,5 prosenttia, Ruotsissa vastaava osuus on 13,8, Saksassa 8,7 ja Tanskassa 22 prosenttia.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön, tutkimusjohtaja Tero Kuusen, tutkija Mika Pajarisen ja tutkimusharjoittelija Maria Wangin tuoreessa raportissa Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen (ETLA Raportti 100) tarkasteltiin palveluviennin kehitystä EU:hun ja Business Finlandin roolia sen edistämisessä yritystasolla vuosina 2010‒2017. Ajanjakson aikana Suomen palveluviennin merkittävin kohdealue oli juuri EU.

- Ennen koronakriisiä palvelualat muodostivat jo kaksi kolmasosaa EU-alueen kokonaistuotannosta. Tämä selittyy osin digitalisaation myötä muuttuneella palvelujen luonteella, mutta myös sillä, että raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Osin tuo raja on jo kadonnut kokonaan. Nyt toki koronakriisi iskee lujasti myös palveluvientiin, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Digitalisaatio on Kuusen mukaan mahdollistanut palveluiden tuottamisen eri paikassa kuin missä se kulutetaan. Näin paikasta riippuvaisia palveluja voidaan viedä konseptimuodossa maasta toiseen. Esimerkiksi kahvilatoiminta edellyttää läsnäoloa, mutta siihen liittyvää konseptia – kuten Starbucks-kahviloita ja niiden brändiarvoa ‒ voidaan viedä maasta toiseen.

Vielä vuonna 2010 teollisuuden ja palvelualojen EU-alueelle suuntautunut vienti oli arvomääräisesti yhtä suurta, mutta vuonna 2012 teollisuuden palveluvienti kääntyi laskuun, kun taas palvelualojen palveluvienti lähti voimakkaaseen kasvuun. Palveluvientiä harjoittavia yrityksiä on Suomessa määrällisesti eniten tukkukaupassa (14,4%), ohjelmistoalalla (10,4%) sekä pääkonttoritoiminnoissa (8,5%).

Epävarmuustekijät jarruttavat julkisen innovaatiorahoituksen ja palveluviennin yhteyden tutkimista

Vaikka palveluvienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, liittyy palveluviennin tutkimukseen paljon epävarmuutta, korostaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

- Palveluvienti on usein aineetonta ja muodoltaan moninaisempaa. Tämän vuoksi kaikkia palveluiden vientivirtoja on edelleen vaikea mitata yhtä tarkasti kuin tavaravientiä. Myös palveluviennin vaikutuskanavat talouteen ovat monimutkaisia, Ali-Yrkkö huomauttaa.

Suomessa innovaatiorahoitusta tarjoavan Business Finlandin rooli on merkittävämpi palveluvientiä harjoittavassa teollisuudessa kuin palveluvientiä harjoittavalla palvelualalla. Palveluviennin arvolla mitattuna Business Finlandin rooli on kuitenkin pienentynyt molemmilla sektoreilla vuosina 2010-2017. Business Finlandin toiminnalla ei nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittu olevan tilastollisesti merkittävää vaikutusta palveluvientiin. Tutkijat korostavat kuitenkin, että tältä osin tuloksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Vienninedistämistoimilla on todettu olevan positiivinen vaikutus viennin kasvuun ja ne tulisikin sitoa tiukemmin osaksi innovaatiotoimintaa, tutkimuksessa todetaan.

Nyt julkaistu tutkimus on Palvelualojen työnantajien Paltan ja Business Finlandin rahoittama.

 

Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuusi, Tero – Pajarinen, Mika – Wang, Maria: Palveluvienti ja sen julkinen tukeminen (ETLA Raportti 100)