Solun ulkoiset voimat säätelevät epiteelikudoksen eheyttä, vaikutusta esimerkiksi etäpesäkkeiden syntyyn
25.3.2020 09:10:15 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Kehon eri pintoja ja elimiä verhoaa epiteelikudos, joka muodostuu tiiviisti toisissaan kiinni olevista soluista. Solut voivat liittyä toisiinsa liitoksilla, jotka ovat suorassa yhteydessä solun sisällä olevaan, supistumiskykyiseen aktiini-ja myosiiniproteiinien muodostamaan tukirankaverkostoon. Aktiinista ja myosiinista koostuvat aktomyosiinikimput pingottavat solut tiiviisti kiinni toisiinsa.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että solujen kasvuympäristön fysikaaliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kudosten toimintaan. Solujen kasvuympäristössä tapahtuvat muutokset ovat näin yhteydessä myös monien sairauksien, kuten syövän, kehittymiseen.
Sari Tojkanderin tutkimusryhmä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on nyt havainnut, että epiteelikudoksen liitoksia ylläpitävien aktomyosiinikimppujen muodostumista säätelevät solun ulkopuoliset voimat.
– Epiteelisolujen kontaktit naapurisolujen kanssa aiheuttavat mekaanista jännitettä, joka aktivoi tietyn solunsisäisen viestinvälitysreitin. Tämä puolestaan ohjaa aktomyosiinisäikeiden muodostumista. Jos viestinvälitysreitin osasia häiritään, epiteelisolut irtoavat toisistaan ja lähtevät liikkeelle, Sari Tojkander toteaa.
Tutkimuksessa on käytetty rintaepiteeli- ja munuaisepiteelisoluja, mutta tutkijat olettavat samojen mekanismien pätevän myös muihin epiteelikudostyyppeihin.
– Merkittävää on myös se, että syövissä näitä mekaaniselle jännitteelle herkän viestinvälitysreitin proteiineja säädellään väärällä tavalla. Löydökset siis kytkeytyvät suoraan keinoihin, joilla syöpäsolut mahdollisesti irtoavat alkuperäisen kasvaimen alueelta ja pääsevät leviämään terveisiin kudoksiin, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Kaisa Rajakylä.
Artikkeli:
Rajakylä K., Lehtimäki J., Acheva A., Schaible N., Lappalainen P., Krishnan R., and Tojkander, S. (2020). Assembly of peripheral actomyosin bundles in epithelial cells is dependent on CaMKK2/AMPK pathway. Cell reports 2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Tojkander, sari.tojkander@helsinki.fi, puh. 02941 57069
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sikatilallinen, haluatko tietää, miten sioillasi menee? Hae mukaan eurooppalaiseen tutkimukseen22.4.2026 17:25:17 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen johtama laaja kansainvälinen hanke kartoittaa emakoiden ja porsaiden hyvinvointia yli 300 sikatilalla kymmenessä Euroopan maassa. Suomalaisia tiloja kutsutaan mukaan keväällä 2026.
Helsingin yliopiston talous pysyi vakaana vuonna 202522.4.2026 11:22:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin mukaan jaettava perusrahoitus heikkeni, mutta valtion rahoitus kokonaisuutena kasvoi.
Incel-yhteisöt ovat monimutkaisempia kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää22.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Julkisessa keskustelussa incelit esitetään usein joko yksinäisinä uhreina tai vaarallisina ekstremisteinä. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että miesten incel-identiteetti on joustava ja muuttuva: osallistumisen intensiteetti ja naisvihan syvyys vaihtelevat yksilöittäin ja elämäntilanteen mukaan.
Maidontuotannon hiilijalanjälki mahdollisesti oletettua suurempi21.4.2026 10:36:36 EEST | Tiedote
Karjankasvatus aiheuttaa merkittävän osan kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti. Uuden tutkimuksen mukaan maidon hiilijalanjälki voi olla huomattavasti suurempi kuin laskelmissa yleensä, kun otetaan huomioon myös maaperästä vapautuva hiilidioksidi.
Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii vaikuttamaan oikeusviranomaisiin Pohjoismaissa17.4.2026 09:43:40 EEST | Tiedote
Järjestäytyneen rikollisuuden epäasiallinen vaikuttaminen oikeusjärjestelmän viranomaisiin on kasvava ongelma kaikissa Pohjoismaissa, osoittaa uusi tutkimus. Ilmiö on odotettua hienovaraisempaa ja jää siksi usein piiloon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme