Solun ulkoiset voimat säätelevät epiteelikudoksen eheyttä, vaikutusta esimerkiksi etäpesäkkeiden syntyyn
Kehon eri pintoja ja elimiä verhoaa epiteelikudos, joka muodostuu tiiviisti toisissaan kiinni olevista soluista. Solut voivat liittyä toisiinsa liitoksilla, jotka ovat suorassa yhteydessä solun sisällä olevaan, supistumiskykyiseen aktiini-ja myosiiniproteiinien muodostamaan tukirankaverkostoon. Aktiinista ja myosiinista koostuvat aktomyosiinikimput pingottavat solut tiiviisti kiinni toisiinsa.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että solujen kasvuympäristön fysikaaliset muutokset vaikuttavat merkittävästi kudosten toimintaan. Solujen kasvuympäristössä tapahtuvat muutokset ovat näin yhteydessä myös monien sairauksien, kuten syövän, kehittymiseen.
Sari Tojkanderin tutkimusryhmä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta on nyt havainnut, että epiteelikudoksen liitoksia ylläpitävien aktomyosiinikimppujen muodostumista säätelevät solun ulkopuoliset voimat.
– Epiteelisolujen kontaktit naapurisolujen kanssa aiheuttavat mekaanista jännitettä, joka aktivoi tietyn solunsisäisen viestinvälitysreitin. Tämä puolestaan ohjaa aktomyosiinisäikeiden muodostumista. Jos viestinvälitysreitin osasia häiritään, epiteelisolut irtoavat toisistaan ja lähtevät liikkeelle, Sari Tojkander toteaa.
Tutkimuksessa on käytetty rintaepiteeli- ja munuaisepiteelisoluja, mutta tutkijat olettavat samojen mekanismien pätevän myös muihin epiteelikudostyyppeihin.
– Merkittävää on myös se, että syövissä näitä mekaaniselle jännitteelle herkän viestinvälitysreitin proteiineja säädellään väärällä tavalla. Löydökset siis kytkeytyvät suoraan keinoihin, joilla syöpäsolut mahdollisesti irtoavat alkuperäisen kasvaimen alueelta ja pääsevät leviämään terveisiin kudoksiin, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, post doc -tutkija Kaisa Rajakylä.
Artikkeli:
Rajakylä K., Lehtimäki J., Acheva A., Schaible N., Lappalainen P., Krishnan R., and Tojkander, S. (2020). Assembly of peripheral actomyosin bundles in epithelial cells is dependent on CaMKK2/AMPK pathway. Cell reports 2020.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari Tojkander, sari.tojkander@helsinki.fi, puh. 02941 57069
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme