Sykemuutoksesta sikiötä uhkaavan hapenpuutteen varhainen merkki
Parhaan tiedon sikiön voinnista saa sikiön sydämen sykkeestä, jota seurataan synnytyksen aikana KTG-laitteella kaikissa Suomen sairaaloissa. Vakaa, välillä pieniä pyrähdyksiä ottava syke kertoo, että sikiön keskushermosto saa hyvin happea.
Mutta millä varmuudella syke kertoo sikiön hapenpuutteesta ja siten pelastavien toimenpiteiden tarpeesta?
”Sikiön sykekäyrän tulkitseminen on synnytykseen liittyvän hoitotyön ytimessä. Sitä on tutkittu yllättävän vähän”, kätilö Mikko Tarvonen Naistenklinikalta sanoo.
Yksi sykekäyrän piirteistä on sikiön saltatorinen sykemuutos, jonka aikana sikiön sydämen sykevaihtelu on enemmän kuin 25 lyöntiä minuutissa. Sykemuutoksen merkitystä ei kunnolla tunneta, vaikka sitä on synnytyksen aikana jopa yli 10 prosentilla sikiöistä.
Mikko Tarvonen selvitti, miten synnytyksen aikaista sydämen sykkeen korostunutta vaihtelua eli saltatorista muutosta tulisi tulkita.
Tieto sikiön hapenpuutteesta jo ennen syntymää
Arvostetussa Neonatology-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti ensimmäisen kerran synnytyksenaikaisen saltatorisen sykemuutoksen ennakoivan sikiön hapenpuutetta.
Lisäksi yli kaksi minuuttia kestävä saltatorinen sykemuutos edelsi suurimmassa osassa tapauksista toista tunnettua sikiön ahdinkotilasta varoittavaa sykemuutosta, kemoreseptoreiden aktivoitumisesta johtuvaa niin sanottua myöhäistä sykehidastumaa.
Tutkimuksen ansiosta saadaan siis aiempaa tarkempaa tietoa sikiön hapenpuutteesta jo ennen lapsen syntymää.
Tutkimustulos sovellettavissa käytäntöön
”Näillä tiedolla on suuri merkitys. Voimme kohdentaa synnytyksen aikana valvontaa niihin sikiöihin, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Toisaalta voimme välttyä tekemästä kajoavia toimenpiteitä tilanteissa, joissa niille ei ole tarvetta”, Mikko Tarvonen kertoo.
Tutkimus on jo herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta ja sen tulokset tullaan todennäköisesti liittämään osaksi sikiön voinnin seurannan ohjeistusta. Tarvosen mukaan tulokset auttavat käytännön työtä tekeviä synnytyksen hoidon ammattilaisia tulkitsemaan sikiön sykekäyrää aiempaa tarkemmin.
Sykekäyrän stressisignaalien oikea-aikainen tunnistaminen ei kuitenkaan aina tarkoita esimerkiksi imukuppisynnytyksen tai keisarileikkauksen tarvetta. Sikiön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa Tarvosen mukaan melko yksinkertaisin keinoin, kuten vaihtamalla äidin asentoa tai lääkitsemällä ja nesteyttämällä kuumeilevaa synnyttäjää. Sikiön voinnin kohentuminen näkyy sykekäyrässä.
”Sikiön sykekäyrän tulkinnan lisäksi myös kliinisen kokonaiskuvan ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää. Sikiöiden kyky kompensoida synnytyksen ja kohdun supistusten aiheuttamaa stressiä vaihtelee suuresti”, Mikko Tarvonen painottaa.
Sikiöiden sydänkäyrät analysoitiin
Tutkimukseen koottiin synnytyskertomukset ja KTG-sydänäänikäyrät 5150:ltä Kätilöopistolla syntyneeltä lapselta. Joukosta poimittiin 194 lasta, joilla ensimmäisen minuutin Apgar-pisteet olivat alle 8. Vertailuryhmään kuului 51 lasta, joiden Apgar-pisteet olivat 9 - 10.
Kaksi kokenutta synnytyslääkäriä, emeritusprofessori Kari Teramo ja dosentti Susanna Sainio arvioivat sokkoutetusti sykekäyrät synnytyksen viimeisten kahden tunnin ajalta. Tutkimusryhmästä 16 prosentilta ja vertailuryhmästä kahdelta prosentilta löytyi saltatorinen muutos ennen syntymähetkeä. Asia todennettiin napaverinäytteillä.
Tarvonen on toiminut kätilönä HUSissa vuodesta 2002 lähtien. Synnytyssali- ja tutkimustyönsä ohella hän kouluttaa kätilöitä ja lääkäreitä sekä kiertää ulkomailla puhumassa sikiön sykekäyrään liittyvistä teemoista.
HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.
Teksti: Teija Riikola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kätilö Mikko Tarvonen, mikko.tarvonen@hus.fi, HUS Naistentaudit ja synnytykset
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Obstetric complications unevenly distributed in Finland - Blood pressure-related problems more prevalent in Eastern and Northern Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Press release
Complications during pregnancy related to elevated blood pressure, such as pre-eclampsia and gestational hypertension, are more common in Eastern and Northern Finland than elsewhere in Finland. An increase in gestational hypertension may be linked to a limited amount of fiber in food purchases.
Under sommaren syns skador och smällar på jourerna8.7.2025 08:48:06 EEST | Pressmeddelande
På sommaren rör man på sig mer och vistas mer utomhus än under andra årstider. Detta syns också på HUS sjukhus – särskilt på jourerna. Skador som är typiska för sommaren uppstår bland annat under hobbyer, i den lätta trafiken, på fritidsbyggen och när det snickras. Hos barn och unga ligger betoningen på fallolyckor utomhus.
Kesäkaudella vammat ja kolhut näkyvät päivystyksissä8.7.2025 08:48:06 EEST | Tiedote
Kesällä liikutaan ja puuhataan ulkona enemmän kuin muina vuodenaikoina. Tämä näkyy myös HUSin sairaaloissa – erityisesti päivystyksissä. Kesälle tyypilliset vammat liittyvät muun muassa harrastuksiin, kevyeen liikenteeseen, vapaa-ajan rakennustöihin ja nikkarointiin. Lapsilla ja nuorilla korostuvat ulkona liikkuessa tapahtuneet kaatumiset ja putoamiset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme