Sairaanhoitopiirit arvioivat: koronaepidemiasta satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset vuosille 2020 ja 2021

Koronaepidemia lisää sairaanhoitopiirien toimintakuluja lähes 600 miljoonalla eurolla vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tämä käy ilmi Kuntaliiton teettämästä kyselystä, jossa kartoitettiin koronaepidemian taloudellisia vaikutuksia sairaanhoitopiireille. Kyselyyn vastasivat kaikki 20 Manner-Suomen sairaanhoitopiiriä. Taloudellisten vaikutusten arvioinnit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) skenaarioon, jossa 40 % väestöstä sairastuu.

Sairaanhoitopiirit arvioivat koronaepidemian aiheuttavan tälle vuodelle jopa 100 miljoonan euron lisäkustannukset. Koko erikoissairaanhoidon osalta tämä vastaa hieman yli yhden prosentin suuruista kululisäystä. Sairaanhoitopiirit arvioivat, että toimintakulut saattavat kasvaa arvioitua huomattavasti enemmän, mikäli epidemia laajenee THL:n tämänhetkisistä skenaariota voimakkaammin.

Vaikka ei-kiireellisen toiminnan myöhäistäminen vähentää vuodelle 2020 kohdistuvaa menopainetta tuntuvasti, kuluja kasvattavat muun muassa päivystyskustannusten kasvu, henkilöstön sairastuminen sekä lisääntyvä sijaistarve. Lisäksi uusien koronaosastojen perustaminen, suojaus- ja muiden tarvikkeiden lisähankinnat sekä ylityöt ja niihin liittyvät korvaukset näkyvät kasvavina kuluina.

Kyselyn luvut sisältävät vain välittömästi lisääntyvät muuttuvat kulut, minkä vuoksi arviot poikkeavat aiemmin julkisuudessa olleista, myös kiinteät kulut sisältävistä, kokonaisarvioista.

Ensi vuodelle odotettavissa huomattavia lisäkuluja

Sairaanhoitopiirit arvioivat, että lisäkulut tulevat entisestään nousemaan ensi vuoden aikana. Sairaanhoitopiirit arvioivat koronaepidemian aiheuttavan vuodelle 2021 noin 460 miljoonan euron lisäkulut, mikä vastaa noin 5 % kululisäystä erikoissairaanhoidon osalta. Koronan ennakoitu toinen epidemia-aalto korottaisi ensi vuoden kuluarvioita entisestään.

Sairaanhoitopiirit tasoittavat koronaepidemian tuomaa äkillistä kulupiikkiä lykkäämällä ei-kiireellistä hoitoa tämän vuoden osalta ja purkamalla hoitojonoja myöhempinä vuosina. Näin ollen lisäkuluja syntyy erityisesti siitä, että vuonna 2020 syntyneitä hoitojonoja aletaan epidemian hellitettyä purkamaan vuoden 2021 aikana. Ei-kiireellistä toimintaa joudutaan osittain lykkäämään myös vuoden 2022 puolelle.

- Kustannuksia on erittäin vaikea arvioida, koska tilanne elää koko ajan. Osa kunnille suunnattavasta tuesta voisikin kohdistua suoraan sairaanhoitopiireille, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.

Ei-kiireellisten leikkausten lykkääminen vähentää tuntuvalla tavalla kuntien suoritepohjaisia maksuosuuksia sairaanhoitopiireille. Vaikutukset tulevat näkymään siis jo tämän vuoden aikana. Mikäli lisäkuluista ja tuottojen vähentymisestä johtuvaa alijäämää ei muutoin saada katetuiksi, joutuvat kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien jäsenkunnat vastaamaan siitä perussopimuksen mukaisesti.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, 050 380 5907

Mikko Mehtonen, kuntatalouden kehityspäällikkö, 050 592 8986

Tarja Myllärinen, sosiaali- ja terveysyksikön johtaja, 050 596 9866

Anu Nemlander, terveydenhuollon rahoitus-, talous- ja tilastoasioiden erityisasiantuntija, 050 563 6180

Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri, 050 538 4647