Kansalliskirjasto edistää aineistojen avointa saatavuutta
Tietoaineistoja saadaan tutkimuksen, oppimisen ja kansalaisten käyttöön useilla eri tavoilla. Näistä keskeisiä ovat FinELibin kautta lisensioidut ja avatut aineistot, julkaisuarkistoaineistot sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden avoimet sisällöt sekä räätälöidyt oppimisen palvelut, tekijänoikeuksien alaisten aineistojen tarjonta tutkimusorganisaatioille ja erityyppiset datapalvelut.
Kansalliskirjasto ei kuitenkaan voi omalla päätöksellään avata poikkeustilan ajaksi aineistoja, joiden käyttöä määrittävät tekijänoikeuslaki ja voimassa olevat sopimukset oikeudenhaltijoiden kanssa.
Kansalliskirjaston kautta käyttöön saadut aineistot ovat joko avoimia kaikille tai aineistohankinnassa mukana olevien organisaatioiden tutkijoiden, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan käytössä ajasta ja paikasta riippumatta.
FinELibin keskeisenä tavoitteena on lisätä kaikkien käytettävissä olevien avointen tiedejulkaisujen määrää solmimalla keskeisten tiedekustantajien kanssa sopimuksia, joissa avoin julkaiseminen toteutuu. Vuonna 2019 FinELib-sopimuksin julkaistiin avoimena 1754 tieteellistä artikkelia. Suomalaiset voivat lukea myös muiden maiden sopimuksin julkaistuja avoimia artikkeleita.
FinELibin lisensiointiperiaatteet takaavat sen, että ne aineistot, jotka eivät vielä ole avoimia, ovat silti mahdollisimman laajasti käytettävissä. Sopimukset mahdollistavat aineistojen etäkäytön koko organisaatiossa.
Lähes viidenkymmenen suomalaisen organisaatioin käyttämä julkaisuarkistojen alustapalvelu sisältää mm. opinnäytteitä, rinnakkaistallennettuja artikkeleita ja organisaatioiden omia julkaisuja. Kansalliskirjaston ylläpitämässä infrastruktuurissa sijaitsevat julkaisuarkistot sisältävät yhteensä yli 300 000 vapaassa käytössä olevaa kokotekstijulkaisua.
Finna-palvelut tarjoavat useita vaihtoehtoja löytää ja käyttää avoimia aineistoja. Avoimia kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja löytyy Finna-alustalla toimivista korkeakoulukirjastojen hakupalveluista. Kirjautumalla korkeakoulun käyttäjätunnuksilla oman organisaationsa hakupalveluun opiskelijat ja henkilökunta saavat käyttöönsä myös ne aineistot, jotka eivät ole avoimia, mutta joihin organisaatio on hankkinut käyttöoikeuden. Aineistojen käyttö onnistuu etänä.
Suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoja yhteen kokoava Finna.fi-palvelu on hyvä lähde erityisesti kotimaisille verkossa saatavilla oleville aineistoille, kuten artikkeleille, opinnäytteille ja kulttuuriperintöaineistoille. Finna.fissä on yli 2 miljoonaa verkossa saatavilla olevaa aineistoa, joista liki 750 000 on merkitty jatkokäytön mahdollistavin CC-lisenssein.
Kirjaston digitoimat aineistot avataan kaikille digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa, mikäli ne ovat tekijänoikeudesta vapaita. Tekijänoikeuden alaista aineistoa kirjasto on avannut sopimalla tekijänoikeusjärjestöjen kanssa määräaikaisesta avauslisenssistä ja maksamalla tähän liittyvä korvauksen. Tällaisin lisenssisopimuksin yleisölle on avattu sanoma- ja aikakauslehdet vuoden 1929 loppuun ja 1000 tietokirjaa. Lisäksi on avattu tutkimuskäyttöön 15 korkeakouluun digitoidut lehdet vuoden 2018 loppuun sekä kaikille tutkijoille 1000 klassikkoteosta kaunokirjallisuutta. Tutkijakäyttö edellyttää Haka-kirjautumista ja lehtiaineiston osalta myös käyttötarkoituksen ilmoittamista.
Kansalliskirjaston strategisena tavoitteena on erityyppisten tietoaineistojen avoimen saatavuuden turvaaminen. Työtä tehdään pitkäjänteisesti ja se perustuu yhteistyöhön tutkimusorganisaatioiden, tutkijoiden, kirjastojen ja tiedekustantajien kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Kirjaston tahtotilana onkin toimia tiedeyhteisön ytimessä ja oppimisen voimavarana. Työ näiden asioiden edistämiseksi jatkuu Kansalliskirjastossa niin poikkeustilan aikana kuin sen jälkeenkin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina Hormia-Poutanen
palvelujohtaja
kristiina.hormia@helsinki.fi
puh: +358 505523056
Johanna Lilja
palvelujohtaja
johanna.e.lilja@helsinki.fi
puh: +358 503119610
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Kansalliskirjasto vastaa kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta, säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Kirjasto toimii tutkimuskirjastona erityisesti humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla ja on merkittävä kulttuuriperintödatan käyttöön asettaja. Strategiansa mukaisesti Kansalliskirjasto edistää avointa tiedettä ja digitalisaatiota.
Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa, yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälistä tiedeyhteisöä. Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukkoon.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme