Suomen hyönteislahkojen tunnistusopas johdattaa hyönteisten pariin
21.4.2020 10:06:16 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Suomen hyönteiset - Lahkojen tunnistusopas sisältää tietoa jokaisesta Suomessa esiintyvästä 23 hyönteislahkosta. Lahkoja ovat esimerkiksi kovakuoriaiset, kärsäkorennot ja kaksisiipiset eli kärpäset ja sääsket. Opas toimii alkusysäyksenä hyönteisten haltuunotossa, sillä lahkoista alaspäin heimo-, suku- ja lajitason tunnistuksen pariin voi tutustua oppaassa listatun muun hyönteiskirjallisuuden avulla.
Oppaan yksityiskohtaisiin esittelykuviin on merkitty tiedot kunkin lahkon tärkeimmistä tuntomerkeistä helpottamaan tunnistusta. Lisäksi oppaassa kerrotaan hyönteisten elintavoista, rakenteesta, merkityksestä ja lajimääristä Suomessa.
– Opas tuo hyönteiset esiin tavalla, jollaista ei ole ennen hyönteiskirjallisuudessa nähty. Lahkojen esittelykuvat on tuotettu kerroskuvausmenetelmällä, jonka avulla hyönteiset näyttäytyvät erittäin tarkkoina ja selkeinä, kertoo teoksen tekijä, projektisuunnittelija Jani Järvi Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
– Kutakin lahkoa edustaa yksi esimerkkilaji, josta on kuvattu näyteyksilö Luomuksen hyönteiskokoelmista. Ilman kokoelmia ja huolellisesti valmisteltuja näytteitä oppaan tuottaminen ei olisi ollut mahdollista, toteaa Järvi.
Materiaalia opettajille ja jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle
Opas on ladattavissa ilmaiseksi Suomen Lajitietokeskuksen nettisivuilta ja se tulee mahdollisesti myöhemmin myös painettuna myyntiin. Avoimena ja maksuttomana verkkomateriaalina opas on kaikkien käytettävissä, kuten muukin Lajitietokeskuksen sisältö.
– Sen lisäksi, että opas on apuna kelle tahansa luonnosta ja hyönteisistä kiinnostuneelle, se soveltuu materiaaliksi opetukseen. Opettajat voivat käyttää opasta esimerkiksi yläkoulun eliökokoelman koostamisen tukena, Järvi kommentoi.
Hyönteiset ovat luonnossa erittäin tärkeässä roolissa
Hyönteiset pölyttävät ruokamme, ovat ravintoa meille ja muille lajeille, hajottavat orgaanista jätettä ja osallistuvat biologiseen torjuntaan. Hyönteisten pienestä koosta huolimatta niiden merkitys luonnossa on valtaisa. Ne ovat myös lajimäärältään Suomen ja maailman lajirikkain eliöryhmä.
Viimeaikaiset uutiset hyönteisten vähenemisestä ovat herättäneet huolta niin tutkijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Ilman että tunnemme ympäröivää luontoa, on siinä tapahtuvia muutoksia vaikea havaita.
– Toivomme, että oppaan avulla kiinnostus ja arvostus hyönteisiä ja niiden tärkeää roolia kohtaan kasvaa, kertoo teoksen toinen tekijä, projektitutkija Meri Lähteenaro.
Jani Järvi, Meri Lähteenaro & Pasi Sihvonen. 2020. Suomen hyönteiset – Lahkojen tunnistusopas. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto. Helsinki. 56 s.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani Järvi
Projektisuunnittelija
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto
040 546 4319
jani.jarvi@helsinki.fi
Twitter: @janijarvi
Meri Lähteenaro,
Projektitutkija
Finnish Barcode of Life, Oulun yliopisto
040 563 7454
meri.lahteenaro@helsinki.fi
Twitter: @MLahteenaro
Pasi Sihvonen
Yli-intendentti, tiiminvetäjä
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto
050 415 0236
pasi.sihvonen@helsinki.fi
Twitter: @pasi_sihvonen
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki, 050 518 6195
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Vuoden dosentti 2026 on Tapio Lahtero26.5.2026 07:12:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahteron.
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


