CERTEGO: Suomen toimitila- ja kiinteistöturvallisuudessa puutteita

”Jos otetaan 100 kiinteistön otos, niin näkemykseni mukaan näistä suuren osan turvateknisistä järjestelmistä löytyy puutteita. Tämä on pysähtymisen arvoista, sillä turvatekniikka muodostaa merkittävän osan kiinteistön kokonaisturvallisuudesta ja sen luotettavuus korostuu erityisesti poikkeusoloissa”, CERTEGOn palveluiden kehityspäällikkö Timo Lähdesmäki sanoo.

Lähdesmäen mukaan toimitilaturvallisuus muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: rakenteellisesta turvallisuudesta (mm. lukituksesta, porteista, murtosuojauksesta ja turvallisuusrakenteista) ja turvallisuusvalvonnasta (mm. turvatekniset järjestelmät, kuten valvontakamerat, kulunvalvonta- ja rikosilmoitinjärjestelmät sekä vartiointi- ja valvomotoiminta). Kun asiointi ja työskentely kiinteistössä vähenee, nojaa kiinteistön turvallisuus entistä enemmän rakenteellisiin ja teknisiin ratkaisuihin, joita pystyttäisiin tehostamaan etävalvonnalla ja -hallinnalla.

”Yksi tarkistamisen arvoinen kohde on niin itsestään selvältä kuulostava asia kuin toimiston ulko-ovi. Sulkeutuvathan kaikki ulko-ovet itsestään? Valvoohan jokin järjestelmä ovien luvatonta aukaisua tai auki jäämistä? Ovathan lukitusten aikaohjaukset säädetty vastaamaan muuttuneita tarpeita? Ovathan kiinteistön kulkuoikeudet muutettu vastaamaan vallitsevaa tilannetta? Osa rikollisista tunnistaa asian ja tarkistelee ovien aukioloa järjestelmällisesti”, Lähdesmäki kertoo.

Järjestelmät tarkastettava säännöllisesti

Tänä päivänä suurimmassa osassa isompiakin yrityskiinteistöjä valvonta on automatisoitu. Nopeasti yleistyneet tiedonsiirron automaatiot ja erilaiset integraatiot helpottavat arkea ja tuovat esille järjestelmien virheet. Lisäksi automaatio nopeuttaa vianselvitystä. Turvallisuusjärjestelmät vaativat myös säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa ja niille tulee löytyä organisaatiossa nimetty vastuuhenkilö.

”Aika ajoin on tärkeää käydä järjestelmien data läpi ja varmistaa, että esimerkiksi henkilötiedot ja kulkuoikeudet ovat ajan tasalla. Harvoin nimittäin kukaan valittaa siitä, jos kulkukortti sallii kulun suunniteltua laajemmin. On ollut myös tapauksia, joissa puolet kiinteistön liikeilmaisimista on kytketty irti. Lomautukset ja YT-neuvottelut muuttavat organisaation arkea nopeasti, eikä järjestelmissä oleva data välttämättä joko vastaa todellisuutta tai olennaiset muutokset tehdään viiveellä”, CERTEGOn Lähdesmäki toteaa.

Niin ikään valvontakameroiden tuottama informaatio tulee tarkistaa säännöllisesti. Linssi voi olla pölyyntynyt tai esimerkiksi kattovalaisinta tai vappukoristetta laitettaessa käsi voi osua kameraan.

”Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että 10:stä kamerasta 5 kohdistaa kuvat minne sattuu. Harva myöskään huomaa, jos kameratallentimen emolevy on hajonnut. Nyt kun toimistot ovat pitkälti tyhjillään, ei luvatonta liikkumista päästä ratkaisemaan, jos dataa ei ole kamerasta saatavilla.Myös vakuutusyhtiöllä saattaa olla vaatimuksia turvajärjestelmien toiminnalle. On vaikeaa vaatia korvausta murrosta, jos ulko-ovi on jäänyt auki, eikä järjestelmä ole reagoinut asiaan”, Lähdesmäki muistuttaa.