Kuntien perhepalvelut ovat saaneet uusia muotoja poikkeustilan aikana

Lastensuojelun Keskusliitto selvitti kyselyllä, miten kunnissa on toteutettu lasten ja perheiden palveluita poikkeustilan aikana. Kyselyyn vastasi 29 kuntaa huhtikuussa 2020. Mukana olivat kaikki suurimmat kaupungit, maakuntien keskuskaupungit sekä muutama pienempi kunta eri puolilta maata.

Selvityksen perusteella lastenneuvolatapaamiset toteutuvat kunnissa pääsääntöisesti hyvin vauvojen ja rokotusohjelman mukaisten tapaamisten osalta. Muita tapaamisia ja ryhmätapaamisia on kuitenkin siirretty eteenpäin. Monet perheet ovat itse peruuttaneet käyntejään koronatartunnan pelossa.

– Siirtyvillä vastaanottoajoilla voi olla vaikutusta lasten kehitykseen ja tuen tarpeen havaitsemiseen, sanoo erityisasiantuntija Sonja Falk, joka koordinoi kuntaselvityksen tekoa Lastensuojelun Keskusliitossa. – Kannustaisin perheitä pitämään kiinni tapaamisistaan ja hakeutumaan tuen piiriin. Palvelua on kunnissa hyvin tarjolla ja sen toteuttamiselle on myös löydetty uusia, hyviä tapoja.

Tilanne perheessä voi kriisiytyä poikkeustilan aikana. Kuntaselvityksen perusteella matalan kynnyksen tukea on onneksi tarjolla aiempaa enemmän ja se on helpommin saavutettavissa. On viitteitä siitäkin, että apua pyydetään poikkeustilan aikana helpommin ja kynnys tuen hakemiseen voi osittain olla madaltunut.

Perhetyötä tarjotaan poikkeustilan aikana kaikissa kyselyyn vastanneissa kunnissa. Monissa kunnissa on kehitetty uusia toimintatapoja, otettu käyttöön sähköisiä välineitä ja rakennettu mahdollisuuksia antaa lisätukea perheille. Joissakin kunnissa perhetyötä on tarjottu myös yhteisten ulkoiluiden merkeissä.

Myös sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu toteutuu melkein kaikissa kunnissa entiseen tapaan. Joissakin kunnissa on jopa lisätty kotipalvelun resursseja. Aluksi perheet peruivat myös kotipalvelun tapaamisia, mutta tilanne on palautunut ennalleen ja tarve kotipalvelulle on jopa kasvanut. Kuntien käytännöt palvelun tarjoamiselle silloin, jos perheessä on flunssaoireita tai todettu koronatartunta, vaihtelevat. Osa kunnista toteuttaa palvelua tällaisissa tapauksissa suojavarusteissa, osassa palvelu siirtyy.

Monissa kunnissa työntekijät ovat ylittäneet omat perinteiset työroolinsa auttaakseen perheitä poikkeustilan yli. Varhaiskasvatuksesta on esimerkiksi tarjottu ulkoilutusapua perheille ja koulunkäyntiavustajien ja kuraattorien tukea on hyödynnetty etäopetuksessa. Yhteistyötä eri sektoreiden välillä tehdään aiempaa avoimemmin ja uusia verkostoja on syntynyt.

– Monet kuntien kehittämistä hyvistä käytännöistä ja yhteistyön muodoista saisivat jatkua kriisin jälkeenkin, toivoo Falk. – Samaten olisi hienoa, jos kynnys avun hakemiseen tarvittaessa säilyisi kuntalaisilla pysyvästi matalana ja tukea olisi tarjolla näin hyvin.

Kunnat huolehtivat oppilaista

Perusopetuksen etäopiskelussa olevien oppilaiden osalta viesti kunnista on positiivinen: pääsääntöisesti kaikkiin oppilaisiin on saatu yhteys ja yhteydenpito on tiivistä. Valtaosalla kunnista on käytössään selkeä ohjeistus ja toimintamalli tilanteisiin, joissa oppilasta ei tavoiteta. Toimintamalli on pääsääntöisesti sama: ensimmäisenä yritetään tavoittaa oppilaan huoltajia. Jos oppilasta ei silti tavoiteta, turvaudutaan oppilashuollon sekä perhetyön palveluihin ja viimesijaisesti tehdään lastensuojeluilmoitus. Osa kunnista hyödyntää myös koulunkäyntiavustajien ja koulukuraattorien resurssia oppilaiden tavoittamiseen.

Kouluruokailua on poikkeustilan aikana järjestetty lähes kaikissa kyselyyn osallistuneissa kunnissa. Noudettavat kouluruokapaketit on otettu laajasti käyttöön, ja niissäkin kunnissa, joissa se ei vielä kyselyä tehdessä ollut käytössä, sitä oltiin ottamassa käyttöön. Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät positiivisena, että kouluruoka on kunnissa pääsääntöisesti järjestetty kaikille halukkaille, vaikka opetushallituksen linjaus mahdollistaisi myös rajaamisen vain vähävaraisille perheille.

– Kouluruoka on meillä Suomessa universaali palvelu. On tärkeää, että sama periaate säilyy myös koronakriisin aikana. Sille voi olla tarvetta myös siksi, että vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan kannalta keskeisissä tehtävissä, eivätkä voi siirtyä etätöihin, muistuttaa Sonja Falk.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Sonja Falk, p. 040 149 0050, sonja.falk@lskl.fi