Tutkijat löysivät geenimutaatioita kantasolusiirtoon liittyvän käänteishyljinnän taustalta
7.5.2020 12:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Allogeeninen, luovuttajan soluihin perustuva kantasolusiirto on ainoa parantava hoito useissa pahanlaatuisissa verisairauksissa kuten leukemiassa. Yksi hoidon keskeinen komplikaatio on henkeä uhkaava käänteishyljintä. Siinä siirteen valkosolut, T-solut, tunnistavat saajan solut vieraiksi ja aiheuttavat kudosvaurioita. Valkosoluaktivaation mekanismien ymmärtäminen voi auttaa uusien lääkkeiden kehittämisessä käänteishyljintään.
Professori Satu Mustjoen johtamassa tutkimusprojektissa tutkittiin T-solujen mutaatioiden roolia käänteishyljinnässä. Hankitut eli elämän aikana syntyneet mutaatiot ovat yleisiä syöpäsoluissa, mutta niiden olemassaolosta ja merkityksestä muissa soluissa, kuten elimistön puolustusjärjestelmän soluissa, tiedetään vielä vähän.
Tutkijat löysivät käänteishyljintäpotilaan veren T-soluista mTOR-nimisen geenin mutaation. Kansainvälisessä aineistossa kyseinen mTOR-mutaatio löytyi 2,2 prosentilla käänteishyljintäpotilaista. Terveillä verenluovuttajilla mutaatioita ei ollut.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.
– Löydöksemme on erityisen merkityksellinen, koska nyt löydetty mutaatio oli toistuva eli samaa mutaatiota löydettiin useammalta kroonista käänteishyljintää sairastavalta potilaalta, kertoo professori Satu Mustjoki.
– Aiemmat tutkimuksemme nivelreumassa olivat osoittaneet, että T-soluissa voidaan löytää hankittuja mutaatioita. Näissä tutkimuksissa mutaatiot olivat kuitenkin olleet yksittäisiä, eikä samoja mutaatioita oltu löydetty useammalta potilaalta.
Yksilöllisiä hoitoja potilaille
Tutkimus viittaa siihen, että mutaatiolla on tärkeä rooli tautiprosessissa. Käyttämällä hyväksi indeksipotilaan verinäytteitä sekä RNA-sekvensointi- ja T-solureseptorisekvensointimetodeja tutkijat huomasivat, että mTOR-mutatoituneiden T-solujen määrä kasvoi käänteishyljinnän edetessä laajasta immuunipuolustusjärjestelmää lamaavasta lääkityksestä huolimatta.
Tutkijat osoittivat solumallien avulla, että mutaatio aktivoi mTOR-signalointireittiä, mikä johtaa suurentuneeseen solujen jakautumiseen. Lisäksi havaittiin, että mutaatio on niin sanotuissa sytotoksissa T-soluissa. Nämä solut pystyivät vahingoittamaan elimistön omia soluja.
Identifioidakseen mahdollisia uusia lääkehoitoja tutkijat testasivat 527 lääkkeen vaikutusta potilaan T-soluihin. Indeksipotilaan T-solut olivat herkkiä erityisesti niin sanotulle HSP90-estäjät-lääkeryhmälle, jonka käyttöä voidaan testata lääkekokeissa tulevaisuudessa.
– Tutkimuksemme auttaa ymmärtämään immuunijärjestelmän aktivaatiomekanismeja käänteishyljinnässä. Vaikka käänteishyljinnän hoidossa on kokeiltu useita erilaisia lääkeyhdistelmiä, tulosten perusteella on mahdollista löytää yksilöllisiä hoitoja potilaille, tohtorikoulutettava Daehong Kim Helsingin yliopistosta kertoo.
Tulevaisuuden tutkimuksissa suurempien potilaisaineistojen avulla on mahdollista selvittää, ovatko T-solujen mutaatiot yhteydessä käänteishyljinnän vaikeusasteeseen, lääkkeiden hoitovasteisiin ja hoidon lopputuloksiin.
Tutkimus rahoitettiin ERC:n, Suomen Akatemian ja Sigrid Juseliuksen säätiön apurahalla.
Lisätiedot:
Satu Mustjoki, professori, Helsingin yliopisto
Puh: +358 40 552 1606
Sähköposti: satu.mustjoki@helsinki.fi
Twitter: @hruh_research
Viite: Daehong Kim, Giljun Park, Jani Huuhtanen et al. Somatic mTOR mutation in clonally expanded T lymphocytes associated with chronic graft versus host disease. Nature Communications 2020. https://10.1038/s41467-020-16115-w
*********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomalaiset odottavat päättäjiltä aktiivista reagointia kansainvälisen järjestelmän jännitteisiin12.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista kokee, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on jo murentunut, ja he toivovat Euroopan ja Suomen vastaavan tähän tilanteeseen vahvalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla.
Suomen urbaaneimmat lehmät pääsivät laitumelle – lataa kuvat ja videot median käyttöön!9.5.2026 14:17:28 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Viikin tutkimustilan lehmät ovat kirmanneet jälleen riemuiten laitumelle. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi tuhansittain yleisöä laitumen laidalle lauantaina 9.5.
Järjestäytynyt rikollisuus lisääntynyt jonkin verran Suomessa8.5.2026 13:46:48 EEST | Tiedote
Kansainvälisesti vertailtuna järjestäytyneen rikollisuuden taso on edelleen melko maltillinen Suomessa. Kasvua on havaittavissa erityisesti kyberrikollisuudessa ja huumausainerikollisuudessa, ilmenee Helsingin yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun laatimasta järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvasta.
Studia Medicina 20.5.: Lähisuhdeväkivalta – miten tunnistamme ja autamme7.5.2026 15:46:02 EEST | Kutsu
Tervetuloa mukaan keskiviikkona 20.5.2026 17.00 - 19.00! Studia Medicinat ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille.
Yksinäisyyttä kokevien ikäihmisten hyvinvointi koheni luontoperustaisessa ryhmätoiminnassa7.5.2026 08:36:48 EEST | Tiedote
Palvelutaloissa asuvilla ikäihmisillä kerran viikossa tapahtuvalla luontoperustaisella ryhmätoiminnalla voidaan vähentää yksinäisyyttä, parantaa unta ja kognitiota sekä luontoyhteyden tunnetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme