Tutkijat löysivät mitokondriaaliseen lihastautiin hoidon: B3-vitamiini elvyttää sairasta lihasta

B3-vitamiinien on todettu olevan tehokkaita solujen energia-aineenvaihdunnan vilkastuttajia eläimillä. B3-vitamiinit toimivat mitokondrioille, eli solujen energialaitoksille, tärkeän molekyylin NAD+:n esiasteina.
NAD+-molekyylejä lisäävien lääkkeellisten keinojen kehitys on kiivasta. Esimerkiksi jyrsijöillä NAD+-lisän on havaittu elvyttävän aineenvaihduntaa ja pidentävän tervettä elinikää. On kuitenkin ollut epäselvää, esiintyykö ihmisillä NAD+:n puutosta ja olisiko NAD+-lisä hyödyllinen hoitokeino sairauksille.
Akatemiaprofessori Anu Suomalainen-Wartiovaaran ja akatemiatutkija Eija Pirisen johtama työryhmä osoitti tuoreessa artikkelissaan, että mitokondriaalista lihastautia sairastavilla aikuispotilailla oli merkittävä NAD+-puutos veressä ja lihaksessa.
- Taudille tyypillisiin oireisiin kuuluvat etenevä lihasheikkous, huono rasituksen sietokyky ja lihaskrampit. Tautiprosessia hidastavaa hoitoa ei ole aiemmin ollut olemassa, Suomalainen-Wartiovaara sanoo.
Niasiinista lupaava täsmähoito
Tutkijat havaitsivat, että niasiini lisäsi potilaiden ja terveiden verrokkien veren NAD+-pitoisuuksia. Niasiini palautti potilaiden lihaksen NAD+-pitoisuudet terveiden tasolle. Se myös paransi potilaiden mitokondrioiden toimintaa, suurten lihasten voimaa ja aineenvaihduntaa lähemmäksi terveiden arvoja.
Tulosten perusteella niasiini on lupaava täsmähoito mitokondriaalista myopatiaa sairastaville aikuisille. Tutkijat kuitenkin korostavat, että niasiini ja NAD+ ovat aineenvaihdunnan voimakkaita muokkaajia. Sen vuoksi hoidollisia niasiinimääriä tulee käyttää harkiten valikoiduilla potilailla, joilla on todettu NAD+:n puutos esimerkiksi verinäytteessä.
- Tuloksemme osoittavat ensi kertaa, että NAD+:n puutetta voi esiintyä ihmisillä ja että NAD+-lisä voi hidastaa mitokondriaalisen lihastaudin etenemistä. Tutkimus on merkittävä edistysaskel mitokondriaalisten lihas- ja energia-aineenvaihduntatautien täsmähoitojen kehitystyössä, Suomalainen-Wartiovaara kertoo.
Lisätietoja:
Anu Suomalainen-Wartiovaara, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS
Puh: +358 40 5936386
Sähköposti: anu.wartiovaara@helsinki.fi
Twitter: @AWartiovaara
Eija Pirinen, akatemiatutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh: +358 50 4489 291
Sähköposti: eija.pirinen@helsinki.fi
Twitter: @pirinenlab
Viite: Eija Pirinen, Mari Auranen, Nahid A. Khan, Virginia Brilhante, Niina Urho, Alberto Pessia, Antti Hakkarainen, Juho Kuula, Ulla Heinonen, Mark S. Schmidt, Kimmo Haimilahti, Päivi Piirilä, Nina Lundbom, Marja-Riitta Taskinen, Charles Brenner, Vidya Velagapudi, Kirsi H. Pietiläinen and Anu Suomalainen-Wartiovaara. Niacin cures systemic NAD+ deficiency and improves muscle performance in adult-onset mitochondrial myopathy. Cell Metabolism Epub 7 May (2020). DOI: 10.1016/j.cmet.2020.04.008
*******************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme