Tutkijat löysivät mitokondriaaliseen lihastautiin hoidon: B3-vitamiini elvyttää sairasta lihasta

B3-vitamiinien on todettu olevan tehokkaita solujen energia-aineenvaihdunnan vilkastuttajia eläimillä. B3-vitamiinit toimivat mitokondrioille, eli solujen energialaitoksille, tärkeän molekyylin NAD+:n esiasteina.
NAD+-molekyylejä lisäävien lääkkeellisten keinojen kehitys on kiivasta. Esimerkiksi jyrsijöillä NAD+-lisän on havaittu elvyttävän aineenvaihduntaa ja pidentävän tervettä elinikää. On kuitenkin ollut epäselvää, esiintyykö ihmisillä NAD+:n puutosta ja olisiko NAD+-lisä hyödyllinen hoitokeino sairauksille.
Akatemiaprofessori Anu Suomalainen-Wartiovaaran ja akatemiatutkija Eija Pirisen johtama työryhmä osoitti tuoreessa artikkelissaan, että mitokondriaalista lihastautia sairastavilla aikuispotilailla oli merkittävä NAD+-puutos veressä ja lihaksessa.
- Taudille tyypillisiin oireisiin kuuluvat etenevä lihasheikkous, huono rasituksen sietokyky ja lihaskrampit. Tautiprosessia hidastavaa hoitoa ei ole aiemmin ollut olemassa, Suomalainen-Wartiovaara sanoo.
Niasiinista lupaava täsmähoito
Tutkijat havaitsivat, että niasiini lisäsi potilaiden ja terveiden verrokkien veren NAD+-pitoisuuksia. Niasiini palautti potilaiden lihaksen NAD+-pitoisuudet terveiden tasolle. Se myös paransi potilaiden mitokondrioiden toimintaa, suurten lihasten voimaa ja aineenvaihduntaa lähemmäksi terveiden arvoja.
Tulosten perusteella niasiini on lupaava täsmähoito mitokondriaalista myopatiaa sairastaville aikuisille. Tutkijat kuitenkin korostavat, että niasiini ja NAD+ ovat aineenvaihdunnan voimakkaita muokkaajia. Sen vuoksi hoidollisia niasiinimääriä tulee käyttää harkiten valikoiduilla potilailla, joilla on todettu NAD+:n puutos esimerkiksi verinäytteessä.
- Tuloksemme osoittavat ensi kertaa, että NAD+:n puutetta voi esiintyä ihmisillä ja että NAD+-lisä voi hidastaa mitokondriaalisen lihastaudin etenemistä. Tutkimus on merkittävä edistysaskel mitokondriaalisten lihas- ja energia-aineenvaihduntatautien täsmähoitojen kehitystyössä, Suomalainen-Wartiovaara kertoo.
Lisätietoja:
Anu Suomalainen-Wartiovaara, akatemiaprofessori, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS
Puh: +358 40 5936386
Sähköposti: anu.wartiovaara@helsinki.fi
Twitter: @AWartiovaara
Eija Pirinen, akatemiatutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh: +358 50 4489 291
Sähköposti: eija.pirinen@helsinki.fi
Twitter: @pirinenlab
Viite: Eija Pirinen, Mari Auranen, Nahid A. Khan, Virginia Brilhante, Niina Urho, Alberto Pessia, Antti Hakkarainen, Juho Kuula, Ulla Heinonen, Mark S. Schmidt, Kimmo Haimilahti, Päivi Piirilä, Nina Lundbom, Marja-Riitta Taskinen, Charles Brenner, Vidya Velagapudi, Kirsi H. Pietiläinen and Anu Suomalainen-Wartiovaara. Niacin cures systemic NAD+ deficiency and improves muscle performance in adult-onset mitochondrial myopathy. Cell Metabolism Epub 7 May (2020). DOI: 10.1016/j.cmet.2020.04.008
*******************************
Ystävällisin terveisin
Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme