Terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen seuraavana haasteena on asiakkaan tuottaman tiedon parempi hyödyntäminen

Arvioinnissa tarkasteltiin terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluita itsehoidon, omahoidon ja asiointipalvelujen näkökulmista käyttäen tapausesimerkkinä diabeetikkojen potilasryhmää. Sähköisten palvelujen olemassaolo on edesauttanut palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti. Kaikilla asiakasryhmillä ei ole mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä palveluita, mutta heidän on mahdollista asioida perinteisten palvelukanavien kautta tai hyödyntää toisen puolesta asiointia. Palvelujen saavutettavuutta rajoittaa jonkin verran se, ettei kaikkia palveluita ole tarjolla yhtä kattavasti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kaikissa palveluissa ei myöskään ole vielä huomioitu selkokielisyyttä.

Sähköiset asiointipalvelut toimivat osaltaan omahoidon tukena. Asiakkaan tuottaman tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa esimerkiksi se, etteivät tiedot siirry aina automaattisesti järjestelmien välillä. Sähköisten asiointipalvelujen vaikutus työn tehokkuuteen ei ole aivan yksiselitteistä. Sähköiset palvelut ovat uusi kanava, joka ei välttämättä poista, korvaa tai vähennä alkuvaiheessa muuta tekemistä. Sähköisten palvelujen onnistunut ja vaikuttava käyttöönotto edellyttää terveydenhuollon toimintayksiköiden prosessien päivittämistä sekä henkilöstön digiosaamisen vahvistamista. Sähköisten palvelujen vakiinnuttua, niillä on mahdollista vaikuttaa työn tehokkuuteen ja resurssien uudelleen kohdentamiseen terveydenhuollossa.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ja HUS antoivat yhteisiä suosituksia terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Lisäksi suositeltiin kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota sähköisten asiointipalvelujen löydettävyyteen kaupunkien ja HUSin verkkosivuilta. Myös perinteisten palvelukanavien käyttö tulee mahdollistaa jatkossakin eri asiakasryhmien yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamiseksi.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien tarkastustoimet ovat toteuttaneet yhteisarviointeja vuodesta 2008 lähtien. Tässä kymmenennessä yhteisarvioinnissa oli toista kertaa mukana HUSin tarkastustoimi.

Kaupungit ja HUS ovat antaneet suositukset aiheesta arviointikertomuksissaan 2019:

Espoo: Vuoden 2019 arviointikertomus

Helsinki: Vuoden 2019 arviointikertomus

Kauniainen: Vuoden 2019 arviointikertomus

Vantaa: Vuoden 2019 arviointikertomus

HUS: Vuoden 2019 arviointikertomus

Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarvioinnin ohjausryhmä

Paula Viljakainen,

yhteisarvioinnin ohjausryhmän puheenjohtaja,

Espoon tarkastuslautakunta, pj

paula.viljakainen1@gmail.com

p. 050 5727 497

Dan Koivulaakso,                                                Olavi Filppula

Helsingin tarkastuslautakunta, pj                         Kauniaisten tarkastusvaliokunta, pj

dan.koivulaakso@gmail.com                                olavifilppula@gmail.com

p. 044 5066 613                                                  p. 040 841 0568

Pietari Jääskeläinen                                            Hannu Tuominen

Vantaan tarkastuslautakunta, pj                           HUSin tarkastuslautakunta, varapj

pietari.jaaskelainen@vantaa.fi                             tuomiset@kolumbus.fi

p. 050 5829 444                                                  p. 050 356 4386