Metsäteollisuus edistää parhaiden toimintatapojen käyttöä suometsien hoidossa

Turvemaiden metsänkäsittelymenetelmät ja vesienhoidon kehittäminen ovat olleet alusta asti osa metsäteollisuuden vuonna 2016 julkaistua metsäympäristöohjelmaa. Metsäteollisuus on mukana myös useissa vesiensuojelua edistävissä hankkeissa, ja rahoittaa tutkimusta turvemaiden erilaisista metsänkäsittelymenetelmistä.

Metsäteollisuus on osarahoittajana SOMPA-konsortiohankkeessa, jota toteutetaan Luonnonvarakeskuksen johdolla. Tutkimushankkeessa kehitetään ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja siten, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. SOMPA tunnistaa, että suometsätalouden päästöjen vähentäminen edellyttää kustannustehokkaita, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä menetelmiä, joita metsänomistajat ovat myös valmiita ottamaan käyttöön.

− Haluamme edistää parhaiden toimintatapojen käyttöä suometsien hoidossa. On tärkeää, että viimeisin tutkimustieto saadaan nopeasti hyödynnettäväksi myös käytännön toiminnassa, kertoo Metsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Anu Islander.

Osana SOMPA-yhteistyötä Metsäteollisuus ry järjesti tänään Turvemaiden metsänhoito ja vesistöt -webinaarin, missä kuultiin ajankohtaista tutkimustietoa suometsien käsittelyyn liittyen. SOMPA-hankkeen tutkijoiden lisäksi seminaarissa kuultiin puheenvuoroja Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston asiantuntijoilta.

− Tavoitteenamme on edistää tutkimuksen ja käytännön toimijoiden välistä vuoropuhelua. Webinaarissa oli kuulolla kymmeniä metsäalan keskeisiä toimijoita, joten aihe selvästi kiinnostaa, sanoo Islander.

Metsäteollisuus tekee monipuolisesti yhteistyötä vesiensuojelussa

Metsäteollisuus on tiiviisti mukana FSC- ja PEFC-metsäsertifiointijärjestelmien kehittämistyössä. Molemmissa järjestelmissä vesiensuojelu on merkittävässä roolissa.

Lisäksi metsäteollisuus on ollut mukana metsätalouden uuden kannustejärjestelmän (nykyinen kemera-laki) valmistelussa hakien ratkaisua, jossa edistetään suometsien hoidon kokonaisvaltaista suunnittelua, tehokkaita vesiensuojeluratkaisuja sekä tuhkalannoitusta.

Metsäteollisuus julkaisi hiljattain Luonnonvarakeskuksen tekemän ja Metsäteollisuus ry:n tilaaman metsien hiilivaraston kehitystä koskevan skenaariotarkastelun. Tarkastelu on tehty osana toimialan ilmastotiekarttaa. Skenaariossa kunnostusojitusten määrää vähennetään lähes puoleen niiden aiheuttaman vesistökuormituksen takia. Ojitusten sijaan turvemaametsien kasvua tuetaan lisäämällä tuhkalannoitusta. Skenaarion toteutuessa metsätalouden vesistövaikutukset pienenevät turvemailla huomattavasti.

Neljäsosa Suomen puuvarannosta sijaitsee turvemailla

Turvemaiden metsillä on merkittävä rooli teollisuuden raaka-ainelähteenä, koska peräti neljäsosa Suomen puuvarannosta sijaitsee turvemailla. Suometsien hoidossa eri tavoitteiden yhteensovittaminen onkin tärkeää, kaikki kestävyyden osa-alueet huomioiden. Kiinteä yhteistyö eri tahojen välillä edesauttaa parhaiden menetelmien ja uusimman tiedon viemistä käytäntöön. Toimijoiden koulutus ja neuvonta sekä hyvä suunnittelu käyttäen uusinta mahdollista tekniikkaa, esimerkiksi paikkatietoaineistoja, antavat hyvät edellytykset onnistuneelle suometsänhoidolle.

Lisätietoja:

Anu Islander, metsäasiantuntija, p. 040 729 3678, anu.islander@forestindustries.fi

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.