Suomen vanhimpien sanojen etymologiat verkkoon

Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja EVE on suunnattu kaikille etymologiasta kiinnostuneille. Sen tavoitteena on kuvailla sanojen alkuperä mahdollisimman ymmärrettävästi.
Tutuilla sanoilla on pitkä historia
Suurin osa vanhimmasta sanastosta kuuluu samalla suomen tavallisimpaan sanastoon. Jo nyt sanakirja kertoo, mitä tiedämme vaikkapa sanojen kala, juoda ja jumala alkuperästä. Toisaalta joukossa on myös nykyään harvoin käytettyjä sanoja, kuten nato ja äimä.
– Sanojen alkuperä kiehtoo. Monet kiinnostuvat etymologiasta uutta kieltä oppiessaan tai muuten aiemmin tuntemattomiin sanoihin törmätessään. Etymologia kertoo meille kulttuuriemme juurista ja menneisyyden kontakteista eri kielten puhujien välillä. Kielihistoriallinen tutkimus luo valoa kirjoitetun historian taakse esihistoriaan asti, kertoo sanakirjatyöryhmän johtaja, tutkijatohtori Santeri Junttila.
Lisää sanoja on luvassa
Etymologinen verkkosanakirja on julkaistu 12.5. Etusivulta löytyvät linkit sen hakusanoihin. Hakusanoja on aluksi viisikymmentä, ja suurin osa niistä kuuluu suomen arjalais- tai balttilaisperäisiin sanoihin.
– Sanakirjatyön alkuvaiheessa ovat olleet aktiivisia juuri näihin kerrostumiin erikoistuneet tutkijat. Hakusanoja lisätään sitä mukaa kun työ edistyy, mutta kaikkien yli 2000 vuotta vanhojen sanojen mukaan saaminen vie varmasti useita vuosia. Senkin jälkeen verkkosanakirjan päivittämistä voidaan jatkaa sitä mukaa kun sanojen historiasta saadaan uutta tietoa, sanoo Santeri Junttila.
Sanakirjan pohjana on Sanat-wiki, jossa sanakirjatyötä tekevät tutkijat julkaisevat ja keskustelevat.
Uutta etymologista sanakirjaa ei paineta eikä sen ole edes tarkoitus tulla koskaan täysin valmiiksi, sillä etymologisiin käsityksiin vaikuttavaa kielitieteellistä tietoa kertyy jatkuvasti lisää ja sanakirjan tekeminen vie paljon aikaa. Painettu sanakirja olisi siis aina jo ilmestyessään joiltain osin vanhentunut.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santeri Junttila
tutkijatohtori, työryhmän johtaja
santeri.junttila@helsinki.fi
0503524751
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Food Days tuo ruoka-alan asiantuntijat Seinäjoelle11.9.2025 13:08:23 EEST | Tiedote
Food Days -tapahtuma tuo ruokajärjestelmän asiantuntijat, tutkijat, elintarvikealan yritykset ja ruokayrittäjät Seinäjoelle 16.–18.9.2025.
Polarisaatio ei hellitä – puolueet herättävät yhä vahvempia tunteita10.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että äänestäjät suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa yhä kielteisemmin. Samalla tunneyhteys omaan poliittiseen ryhmään on vahvistunut.
Lasten hankinnan lykkääminen pienentää lasten lukumäärää ja lisää eriarvoisuutta9.9.2025 10:23:52 EEST | Tiedote
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia8.9.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme