Lämmitä mökin tulisija oikein ja turvallisesti talven jälkeen

- Ensimmäinen käynti mökillä talven jälkeen voi aiheuttaa tulisijalle vahinkoa, jos sen lämmittää liian innokkaasti. Kylmän tulisijan lämmitys kannattaakin aloittaa varovaisesti, muistuttaa Kuivaa asiaa -hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela.

Hankalampia lämmitystilanteita ovat ne, jolloin mökin sisällä on viileää ja kosteaa ja ulkona puolestaan lämpimämpää ilmaa. Silloin hormissa ei ole nostetta ja takan sytytys vaikeutuu.

Varmista hormin veto

- Usein puhutaan, että takka ei vedä, mutta takka ei koskaan vedä vaan hormi. Ensimmäiseksi pitää varmistaa, että kylmään hormiin saadaan veto. Vedon voi tarkistaa pitämällä palavaa tulitikkua esimerkiksi takanluukun raossa. Jos savu lähtee nousemaan ylös hormiin, vetoa on riittävästi, Warma-Uunien toimitusjohtaja Vesa Salminen neuvoo.

Hyviä keinoja vedon saamiseksi ovat lämminilmapuhallin tai hiustenkuivaaja. Hormia voi lämmittää myös polttamalla esimerkiksi kynttilää tulipesässä. Hormia kannattaa lämmittää riittävän kauan.

- Käyttämätön hormisto kerää kosteutta. Jos hormi on liian kylmä, tulipesään sytytetty tuli voi aiheuttaa höyrylukon piippuun. Silloin kosteus valuu alas ja työntää savut sisälle. Sytytyksessä kannattaa käyttää sytytys- tai ns. kesäpeltiä, jos sellainen on, sillä se poistaa lähes aina sytyttämisen vetomurheet, Salminen sanoo.

Myös saunan kiukaan kohdalla on tärkeää tarkistaa ensin kiukaan ja hormien kunto ennen sytyttämistä. Laadukaskin hormi saattaa ylikuumentua pitkän ja liian tehokkaan kiukaanlämmityksen seurauksena.

Polta vain kuivaa puuta, äläkä roskia

Kun hormin veto on varmistettu, puut ladotaan tulipesään vain kolmasosan pesän tilavuudesta. Lämmitys aloitetaan pienillä puilla ja kokoa kasvatetaan loppua kohti. Uudet puut lisätään vasta, kun liekki hiipuu.

- Käytä tulisijassasi vain kuivaa puuta, älä polta roskia. Kostea puu ei lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa. Lisäksi kostean puun ja roskien poltosta syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia päästöjä, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä sanoo.

Maltillinen lämmittäminen pidentää tulisijojen ja hormien ikää. Liian nopeassa palamisessa lämpö karkaa harakoille eikä tulisija ehdi varastoida lämpöä. Päästötkin ovat tällöin suuremmat kuin maltillisessa palamisessa.

- Häkävaaran takia tulisijan pellit voi sulkea vasta sitten, kun viimeinenkin hehkuva kekäle on sammunut. Myös tuhkatilaan on saattanut pudota kyteviä hiiliä, Vesa muistuttaa.

TTS Työtehoseuran, HSY:n ja Turun kaupungin yhteisessä Kuivaa asiaa -hankkeessa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen säilytykseen ja polttoon. Tavoitteena on tehostaa polttopuun käyttöä ja vähentää poltosta aiheutuvia hiukkaspäästöjä ja parantaa siten pientaloalueiden ilmanlaatua. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun asti. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.

Lisätietoja:

• tulisijan käyttövinkit: toimitusjohtaja Vesa Salminen, Warma-Uunit Oy, puh. 044 012 6744, vesa.salminen(at)warmauunit.fi
• Kuivaa asiaa -hanke: hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela, TTS Työtehoseura, puh. 044 714 3695, minna.kuusela(at)tts.fi
• Puunpolton vaikutus ilmanlaatuun: ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, puh. 045 635 7698, outi.vakeva(at)hsy.fi
• Vinkkejä puunpolttoon: www.poltapuhtaasti.fi