Suomalaispankkeja uhkaa mittava yhteisvastuulasku – voi vaarantaa talouden elpymistä
Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee keskiviikkona 27.5. esitystä, jonka mukaan EU:n yhteisen pankkikriisirahaston varautumisjärjestely otettaisiin käyttöön suunniteltua aiemmin. Alun perin yhteinen järjestely oli määrä ottaa käyttöön vuonna 2024 alussa. Samalla pankeilta perittävät ylimääräiset vakausmaksut tulisivat nopeutetussa tahdissa yhteisen taakanjaon piiriin. Valtioneuvoston U-kirjelmän mukaan muutos merkitsisi sitä, että suomalaisille pankeille voisi lähivuosina langeta maksettavaksi ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien vuoksi. Enimmillään ne voisivat nousta jopa lähes 2 miljardiin euroon.
”Nopeasti heikentynyt taloustilanne iskee myös pankkeihin. Suurimmat vaaranpaikat ovat erityisesti Italiassa ja Espanjassa, joissa pandemian aiheuttama talouden pysähdystila on ollut vielä laaja-alaisempaa kuin muualla. On mahdollista, että jotkin pankit tarvitsevat lähivuosina apua. Jos sijoittajanvastuun käyttö ja yhteisessä pankkikriisirahastossa olevat varat eivät riitä, joudutaan pankeilta perimään ylimääräisiä vakausmaksuja. Yhteisvastuun aikaistaminen johtaisi tällöin siihen, että myös suomalaispankit joutuisivat osallistumaan muiden maiden pankkien auttamiseen”, Mattila toteaa.
Vakausmaksujen maksaminen heikentäisi Mattilan mukaan suomalaispankkien kannattavuutta ja siten niiden kykyä rahoittaa omia asiakkaitaan. ”Pankit ovat jo alkaneet varautua luottotappioiden kasvuun samalla, kun ne ovat eri tavoin tulleet asiakkaitaan vastaan ja tarjonneet lyhennysvapaita ja muita helpotuksia lainojen hoitoon. Näiden helpotusten tarjoaminen riippuu keskeisesti siitä, miten kauan pankkien oma kunto pysyy hyvänä.”
FA vetoaa hallitukseen, ettei Suomi nykyoloissa allekirjoittaisi ja ratifioisi muutossopimusta. Mattila ihmettelee, että eduskunnan käsittelyssä olevassa U-kirjelmässä ei ole käsitelty nykyistä talouskriisiä ja sen vaikutuksia esitykseen.
”Asia edellyttäisi ehdottomasti tarkempaa analyysia, jotta saadaan selkeä käsitys siitä, mikä eri maiden pankkisektorien kunto on ja minkälaista tukea ne voivat tarvita lähivuosien aikana. Tukitoimet, mukaan lukien ylimääräisten vakausmaksujen kerääminen, voivat ajoittua vuosiin 2021 – 2023 eli juuri siihen ajankohtaan, jota yhteisvastuun aikaistettu käyttöönotto koskee”, Mattila sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaPääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaViestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Monihuippuinen työura – Pidempään, paremmin ja yhdessä 5.6.2025 klo 14.00–15.0022.5.2025 10:20:58 EEST | Tiedote
Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä15.5.2025 12:14:37 EEST | Tiedote
Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.
Markkinoiden heilunta näkyi – huhtikuussa pääomia siirrettiin lyhyen koron rahastoihin12.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme