Työllisyyden kuntakokeilujen tuloksia tulisi seurata systemaattisesti
9.6.2020 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Vuosien 2017–2018 alueelliset työllisyyskokeilut vähensivät pitkäaikaistyöttömien määrää ja alensivat työttömyysastetta kokeilualueilla. Työnhakijarekisteriin pohjautuvien tilastojen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, missä määrin kehitykseen on vaikuttanut lisääntynyt osallistuminen palveluihin ja missä määrin taas työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
Tarkastuksen kohteena olivat TE-toimistojen tarjoamat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut sekä työllisyyden hoidon uudistusten toimeenpano hallituskaudella 2015–2019. Uudistuksista tarkasteltiin alueellisia työllisyyskokeiluja ja työnhakijoiden määräaikaishaastatteluja.
”Viime hallituskaudella tehtiin monta uudistusta samaan aikaan. Uudistusten päällekkäisyys vaikeuttaa niiden vaikutusten arviointia. Jatkossa isot uudistukset ja kokeilut tulisi toteuttaa siten, että niistä on mahdollista tuottaa laadukkaita arviointeja”, sanoo johtava tuloksellisuustarkastaja Hannu Tervo.
Määräaikaishaastattelujen lisääminen kasvatti TE-toimistojen kontakteja asiakkaisiin ja tehosti työnhakijoiden ohjausta palveluihin. Haastattelujen lisääminen kuitenkin kasvatti TE-toimistojen henkilöstön kuormitusta. Tarkastuksen perusteella uudistus oli kokonaisuutena myönteinen.
TE-hallinnolla on ollut kohtuulliset edellytykset tarjota palveluja, vaikka määrärahat vähenivät
Vuonna 2015 TE-hallinto käytti työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan vajaat 600 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 määrärahoja käytettiin vajaat 490 miljoonaa euroa eli noin 18 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.
TE-hallinnolla on ollut kohtuullisen hyvät edellytykset tarjota työvoimapalveluja määrärahojen vähenemisestä huolimatta. Lisäksi työllisyystilanne parani tarkastelujakson loppua kohti, mikä vähensi TE-palvelujen tarvetta.
”Kokonaisuutena palvelujen hankinta vähentyi jonkin verran tarkastelujaksolla. Työllistymiseen vähemmän vaikuttavien palvelujen, kuten kuntouttavan työtoiminnan, valmennusten ja kuntien palkkatuen käyttö lisääntyi kuitenkin hieman”, Tervo toteaa.
Tutustu julkaisuun: Työvoimapalvelujen tarjonta ja uudistukset 2015–2019
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu TervoJohtava tuloksellisuustarkastaja, ledande effektivitetsrevisor
Puh:040 045 2761etunimi.sukunimi@vtv.fi / förnamn.efternamn@vtv.fiVille VehkasaloJohtava tuloksellisuustarkastaja, ledande effektivitetsrevisor
Puh:040 735 7381etunimi.sukunimi@vtv.fi / förnamn.efternamn@vtv.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Statens revisionsverk (VTV) finns i anknytning till riksdagen och är den högsta externa revisorn, som reviderar skötseln av statsfinanser, övervakar finanspoltiken och utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Med oberoende revisionsarbetet säkerställer verket att statens medel används för av riksdagen beslutade ändamål på ett lagenligt och ändamålsenligt sätt och att finanspolitiken utövas på ett hållbart sätt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
En betydande del av papporna tar fortfarande inte ut någon föräldraledighet alls7.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Pappor som hör till de högsta inkomstklasserna och pappor med finländsk bakgrund tar mer sannolikt ut långa familjeledigheter. Efter familjeledighetsreformen har skillnaderna i användningen av de längsta familjeledigheterna ökat ytterligare.
Merkittävä osa isistä jättää edelleen vanhempainvapaat kokonaan käyttämättä7.5.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Pitkiä perhevapaita käyttävät todennäköisemmin korkeimpien tuloluokkien isät ja suomalaistaustaiset isät. Erot pisimpien perhevapaiden käytössä ovat kasvaneet entisestään perhevapaauudistuksen jälkeen.
22 välfärdsområden, 22 olika typer av stöd för närståendevård – äldre personer i ojämlik ställning15.4.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för närståendevård för äldre varierar mellan välfärdsområdena och även inom välfärdsområdena. Det är svårt att bedöma kostnadsbesparingarna inom närståendevården och välfärdsområdena kan inte producera jämförbar information om frågan.
22 aluetta, 22 erilaista omaishoidon tukea – iäkkäät eriarvoisessa asemassa15.4.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden omaishoidon tuki vaihtelee hyvinvointialueittain ja myös alueiden sisällä. Omaishoidon kustannussäästöjä on vaikea arvioida, eivätkä hyvinvointialueet pysty tuottamaan vertailukelpoista tietoa aiheesta.
Vid granskningen av partifinansieringen upptäcktes oredovisade bidrag till ett värde av 189 000 euro26.3.2026 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Under tillsynen 2025 granskade Statens revisionsverk partifinansieringen i sammanlagt 61 partiorganisationer inklusive alla riksdagspartier.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme