Merkittävä osa isistä jättää edelleen vanhempainvapaat kokonaan käyttämättä
7.5.2026 06:45:00 EEST | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Pitkiä perhevapaita käyttävät todennäköisemmin korkeimpien tuloluokkien isät ja suomalaistaustaiset isät. Erot pisimpien perhevapaiden käytössä ovat kasvaneet entisestään perhevapaauudistuksen jälkeen.
Vanhempainvapaat jättää Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan käyttämättä suunnilleen yhtä suuri osa isistä kuin ennen vuoden 2022 perhevapaauudistusta. Toisaalta vapaita pitävät isät käyttävät ne aiempaa pidempinä.
Perhevapaauudistuksen myötä sekä suomalaista että ulkomaalaista syntyperää olevat isät käyttävät aiempaa useammin pitkiä perhevapaita.
”Suomalaistaustaiset isät ovat kuitenkin lisänneet pisimpien vapaiden käyttöä ulkomaalaistaustaisia isiä enemmän”, johtava tuloksellisuustarkastaja Sanni Hellman toteaa.
Alemmissa tuloluokissa olevat isät ovat lisänneet vanhempainvapaiden käyttöä, vaikka samalla pisimpiä vapaita käyttävät entistä todennäköisimmin korkeimpien tuloluokkien isät. Kokonaisuudessaan tulojen vaikutus vapaiden käyttöön on hieman pienentynyt.
Perhevapaauudistuksen arvioitiin nostavan vuosittaisia menoja noin 60–110 miljoonaa euroa, mutta nousua on ollut yli 150 miljoonaa euroa vuodessa. Vanhempainvapaiden kokonaiskustannukset olivat viimeisimmän tiedon mukaan 1,24 miljardia euroa.
Pienet ja miesenemmistöiset työnantajat pitivät vanhempainvapaisiin liittyviä järjestelyjä muita hankalampina
Työnantajien käytänteissä ja asenteissa vanhempainvapaita kohtaan on eroja. Pienemmissä ja miesenemmistöisissä työpaikoissa isien vanhempainvapaisiin liittyvät järjestelyt koetaan keskimääräistä hankalammiksi. Myös vapaiden käyttöä edistävät käytänteet ovat näillä työpaikoilla harvinaisempia kuin muilla.
”Vanhempainvapaiden tasaisempaa jakautumista kannatetaan enemmän suurten ja naisvaltaisten toimialojen työnantajien keskuudessa kuin miesenemmistöisissä ja pienissä yrityksissä”, ylitarkastaja Pietari Suomela kertoo.
VTV arvioi tarkastuksessaan vuoden 2022 perhevapaauudistuksen tavoitteiden toteutumista koskien isien käyttämiä vanhempainvapaita. Uudistuksen tavoitteena oli, että vapaat ja hoitovastuu jakautuisivat tasapuolisesti vanhempien kesken kiintiöimällä vapaat kahden vanhemman perheissä molemmille vanhemmille.
Tutustu julkaisuun: Perhevapaauudistus ja monialainen yhteistyö lapsiperheiden palveluissa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni HellmanJohtava tuloksellisuustarkastaja, ledande effektivitetsrevisor
Puh:+358 50 433 5367etunimi.sukunimi@vtv.fiPietari SuomelaYlitarkastaja, överrevisionValtiontalouden tarkastusvirasto
Puh:050 517 8872etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti sekä lakeja ja sääntöjä noudattaen. Toiminnallaan VTV tukee läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa. VTV tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja hallinnon toimintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta, avoimuusrekisterin käyttöä ja poliittista mainontaa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Pistemäinen tekoälyn käyttö ei saa aikaan mittavaa tehostamishyötyä valtionhallinnossa10.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Tekoälystä odotetaan myös julkisen hallinnon ja palvelujen tehostajaa. Valtionhallinnossa on lähdetty tekoälykehittämisessä liikkeelle, mutta kokonaisuutena tekoälyä hyödynnetään vasta vähän.
Informationen om de ekonomiska konsekvenserna av Natomedlemskapet har inte varit tillräckligt genomskinlig9.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Beredningen och beslutsfattandet i anslutning till Finlands Natomedlemskap har som helhet varit fungerande. Bedömningar av hur statsfinanserna påverkats av Natomedlemskapet har gjorts i varierande grad, och det är svårt att följa kostnadsutvecklingen utifrån de offentligt tillgängliga uppgifterna.
Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia ei ole esitetty riittävän läpinäkyvästi9.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä valmistelu ja päätöksenteko on ollut kokonaisuutena toimivaa. Nato-jäsenyyden valtiontaloudellisia vaikutuksia on arvioitu vaihtelevasti ja kustannusten kehitystä on vaikea seurata julkisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta.
I regeringens propositioner beskrivs användningen av mikrosimuleringsmodeller inte tillräckligt tydligt29.5.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt revisionsverket bör användningen av mikrosimuleringsmodeller i bedömningen av lagändringar rapporteras mer transparent till beslutsfattarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme