Rahastoihin uusia merkintöjä 480 miljoonaa - Rahastoraportti sisältää jatkossa ESG-luokituksen
Rahastojen vastuullisuuden arviointiin ja mittaamiseen on tarjolla monia eri tapoja. Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Jari Virta kertoo, että useat kaupalliset palveluntuottajat tekevät erilaisia laskelmia ja vertailuja. Lisäksi EU:ssa on valmisteilla uutta sääntelyä kestävästä rahoituksesta ja sijoituskohteiden kestävyyden arvioinnista. Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää jatkossa MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
”Vastaamme tiedontarpeeseen lisäämällä Rahastoraportille ESG-tietoja. Lukuja tulkittaessa on hyvä muistaa, että rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain”, Virta toteaa.
Pitkän koron rahastoihin eniten uusia sijoituksia
Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 435 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Lyhyen koron rahastoihin kertyi puolestaan 425 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 134 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 5 miljoonaa euroa uusia varoja. Osakerahastoista lunastettiin 518 miljoonaa euroa pääomia.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2020 |
|
Osakerahastot |
-518 |
-887 |
40 440 |
|
Yhdistelmärahastot |
134 |
200 |
24 484 |
|
Pitkän koron rahastot |
435 |
-634 |
30 318 |
|
Lyhyen koron rahastot |
425 |
-1 561 |
13 348 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
5 |
233 |
6 852 |
|
YHTEENSÄ |
480 |
-2 650 |
115 442 |
Toukokuussa koronapandemiasta johtuvia varotoimenpiteitä alettiin asteittain purkaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Pandemian keskus siirtyi kehittyville markkinoille. Positiivisia uutisia saatiin koronarokotteiden kehitystyön edistymisestä. Markkinauutiset olivat odotettuja, joten osakekurssit jatkoivat toipumistaan maalis-huhtikuun voimakkaasta pudotuksesta.
Reaalitaloudessa ongelmat sen sijaan jatkuivat, mikä näkyi talousindikaattorien kehityksessä. Esimerkiksi Euroopassa ostopäällikköindeksit romahtivat. ”Suomessa talous painui jo alkuvuonna taantumaan. Pandemian ja siihen liittyvien sulkutoimien talousvaikutukset tulevat siten olemaan vakavat. Sijoittajien katse on jo siirtynyt pandemian toiseen aaltoon ja sen arvioituihin vaikutuksiin”, arvioi asiantuntija Mariia Somerla FA:sta.
Lyhyen koron rahastoihin sijoitettiin pitkästä aikaa uusia varoja. Kun kriisin syvin vaihe näyttää olevan ohitettu, on käteisvarojen suuri tarve poistunut. Euroalueen eteläisten jäsenvaltioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat, mikä vaikutti pitkän koron rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopan keskuspankin valtava elvytysmäärä on rauhoittanut euroalueen korkomarkkinoita.
Rahastoraportilla olevat ESG-arvosanat näyttävät olevan Eurooppaan sijoittavissa rahastoissa parempia kuin sen ulkopuolisiin maihin sijoittavissa rahastoissa. Toukokuussa vastuullisesti sijoittanut osakerahastosijoittaja sai kuukauden parhaimmat tuotot: Pohjoismaihin sijoittaneet osakerahastot tuottivat yhden kuukauden tuotolla mitattuna eniten, eli 9,0 prosenttia.
Osakerahastoista lunastettiin kaikista muista rahastoluokista paitsi Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista. Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin sijoitettiin 8 miljoonaa euroa uusia pääomia. Japaniin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,5). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2020 |
Tuotto |
|
Suomi |
-43 |
-187 |
4 948 |
9 % |
|
Pohjoismaat |
8 |
-141 |
4 770 |
8 % |
|
Eurooppa |
-214 |
-343 |
5 305 |
-3 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-126 |
-46 |
5 099 |
8 % |
|
Japani |
-39 |
-102 |
575 |
11 % |
|
Tyynenmeren alue |
-25 |
-9 |
616 |
4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-50 |
-115 |
4 533 |
-10 % |
|
Maailma |
-26 |
89 |
13 152 |
6 % |
|
Toimialarahastot |
-3 |
-31 |
1 442 |
5 % |
|
YHTEENSÄ |
-518 |
-887 |
40 440 |
|
Pitkän koron rahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 282 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 10 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 4,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi parhaiten myös Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,7).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2020 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.5.2020 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
120 |
-57 |
5 611 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
162 |
-531 |
9 393 |
-0,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
77 |
121 |
3 334 |
-4,5 % |
|
Valtioriski maailma |
-1 |
-9 |
119 |
4,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
77 |
-186 |
6 633 |
2,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
9 |
120 |
1 592 |
0,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-10 |
-91 |
3 636 |
-0,1 % |
|
YHTEENSÄ |
435 |
-634 |
30 318 |
|
Rahastoraportti, toukokuu 2020
Markkinakatsaus, toukokuu 2020
Tilastokeskuksen vuoden 2016 varallisuustutkimuksen mukaan 31 prosentilla,
eli noin 840 000 suomalaisella kotitaloudella, oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 5 000 euroa. Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 500 kpl.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJari VirtaJohtava lakimies, lainsäädäntö
Puh:+358 20 793 4252jari.virta@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme