Virustorjuntaa ja elpymistä koronapandemiasta

Tutkijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi
TEKNOLOGIA APUNA VIRUKSEN TORJUNNASSA
Jaakko Simonen, apulaisprofessori, KTT, p. 0294 482938
Simonen tutkii alueellista resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä ja kuinka uutta teknologiaa voidaan hyödyntää yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen tukemisessa. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat mm. miten ihmiset, yritykset, yhteisöt ja organisaatiot voivat hyödyntää jatkuvasti kehittyvän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaakseen kykyä sopeutua erilaisiin, esimerkiksi koronapandemian kaltaisiin, taloutta horjuttaviin shokkeihin. Miten teknologiaa voidaan hyödyntää alueiden, organisaatioiden ja ihmisten sopeutumiskyvyn vahvistamisessa? Miten teknologian kehitys vaikuttaa ihmisten kykyyn sopeutua esimerkiksi työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin?
Wei Cao (eng.), apulaisprofessori,puh. 050 3501680
Desinfioituva nanopinta. Tavoite on kehittää itsedesinfioituva nanopinta, jossa hyödynnetään nanorakenteiden ja -materiaalien hydrofobisuutta, huokoisuutta ja fotokatalyyttisuutta. Desinfioituva pinta minimoi virusten aktiivisuuden ja haitallisen leviämisen pinnan välittämänä kantajasta terveisiin ihmisiin.
Sergey Vaynshteyn (eng.), yliopistotutkija, puh.0294 482702
Vaarallisten biologisten tekijöiden inaktivointi UV-valolla. Projektin tavoitteena on kehittää turvallinen, edullinen ja skaalautuva UV-pohjainen teknologia, jonka avulla voidaan tuhota virukset tai muut biologiset taudinaiheuttajat hengitysilmasta ja erilaisilta pinnoilta. Tämä teknologia mahdollistaa uudenlaisten desinfektointilaitteistojen rakentamisen, joiden avulla voidaan estää pandeemisten virusten, kuten SARS-CoV2, maailmanlaajuinen leviäminen.
Marianne Kinnula, apulaisprofessori p. 0294 487927
Koronavirusaikaan tietoteknisten ratkaisujen merkitys ihmisten arjessa selviytymisessä on tullut hyvin näkyväksi. Eri ikäisten ihmisten tietotekniikkaan liittyvän tiedon ja taitojen taso kuitenkin vaihtelee, mikä on sidoksissa myös syrjäytymisriskiin. Kinnula ryhmineen tutkii, miten ja millaisia tietoteknisiä taitoja lapsille pitäisi opettaa, että he pärjäävät teknologiantäyteisessä arjessa nyt ja etenkin tulevaisuudessa, kun teknologian määrä ympärillämme entisestään lisääntyy. Hän tutkii myös koronavirusajan selviytymisstrategioita.
Netta Iivari, professori, p. 0294 481901
Iivari tutkii, kuinka nykypäivän lapsia voidaan tukea kehittämään kriittisen teknologiasuunnittelijan ja -värkkääjän identiteettejä. Parhaillaan Iivari tutkii COVID-19-pandemian vaikutuksia lasten jokapäiväiseen elämään, heidän koulutukseensa ja suhteeseensa digiteknologiaan.
TESTAUS JA SEURANTA
Denzil Ferreira (eng.) akatemiatutkija, puh. 0294 487104
Encounter. Tutkija kehittää kontaktien jäljittämiseen käyttäjien yksityisyyttä suojaavaa, järjestelmäriippumatonta ja hajautettua mobiilisovellusta, jonka avulla terveysviranomaiset voivat nopeasti ottaa yhteyttä mahdollisesti altistuneisiin henkilöihin paljastamatta tartunnan saaneiden tai altistuneiden henkilöllisyyttä.
Simo Saarakkala, professori, puh. 0294 486002
Infrapunaspektroskopiaan perustuva uusi, edullinen ja nopea diagnostinen testi COVID-19:lle ja muille virusinfektioille. Hankkeessa kehitetään uusi diagnostinen pikatesti koronavirusinfektion osoittamiseen hengitystie-eritenäytteestä. Testi perustuu infrapunaspektroskopiaan ja sen kehittämisessä hyödynnetään tekoälymenetelmiä. Uuden testin etuja ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja edullisuus. Valmistuttuaan testi voisi lisätä koronavirusinfektioon liittyvää testauskapasiteettia merkittävästi nykyisestä. Menetelmää voidaan soveltaa myöhemmin myös muiden virusinfektioiden testaamiseen.
VIRUSTUTKIMUS
Seppo Vainio, kehitysbiologian professori, p. 040 7470939
SARS-CoV-2-viruksen varhaisen vaiheen diagnostiikka, rokote- ja antiviraaliset hoidot.Tavoitteena on kehittää SARS-CoV-2-infektioon liittyvää varhaisen taudinvaiheen ei-invasiivista diagnostiikkaa sekä uusia alustoja proaktiiviseen lääkekehitykseen.
Terhi Piltonen, professori, puh. 040 500 8266
Naisten terveystutkimus 1986 – Koronaviruksen vaikutukset perhesuunnitteluun. Tutkimuksella pyritään selvittämään korona-epidemian vaikutuksia naisten stressitasoon sekä pandemian yhteyttä naisten perhesuunnitteluun. Lähetämme kutsukirjeet 4500:lle 1986 syntyneelle naiselle.
Terhi Tapiainen, dosentti, infektiolääkäri, p. 08-3155185.
Koronavirusinfektio raskauden aikana. Tutkimus tuo tietoa raskaudenaikaisen koronavirusinfektion vaikutuksista raskauden kulkuun, ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja syntyvän lapsen terveyteen. Lasten ja vastasyntyneiden infektiot ja immuunijärjestelmän kehitys, elinikäiseen terveyteen vaikuttavat tekijät lapsuudessa.
Lari Lehtiö, rakennebiologian professori, p. 0294 481169.
Proteiinit, rakennebiologia ja alkuvaiheen lääkekehitys. Lehtiön ryhmän yhtenä tutkimuskohteena on COVID-19-tautia aiheuttavan SARS-CoV-2 viruksen proteiini, jota virus käyttää pystyäkseen monistumaan isäntäsolun sisällä. Tutkimusryhmä kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan suuresta määrästä yhdisteitä löytää ne, jotka sitoutuvat viruksen proteiiniin estäen sen toiminnan. Tehokas estäjämolekyyli mahdollistaisi lääkeaineen kehittämisen virusta vastaan.
Jouni Jaakola, kansanterveystieteen professori, p. 040 672 0927
Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen CERH johtaja Ympäristöterveys, kansanterveys, epidemiologia, kuolleisuus
Markku Timonen,yleislääketieteen professori, p. 040 832 4883
Suomalaisten työikäisten mielenterveysongelmat: masennus, ahdistus, stressi. Mielenterveysongelmien yleisyys, diagnosointi ja hoito.
TYÖHYVINVOINTI
Heli Kiema-Junes, KM, yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija, p. 0294 483731,
Hyvinvointi poikkeustilanteessa erityisesti työn imun ja työuupumuksen näkökulmasta. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen poikkeustilanteessa. Psyykkinen kehitys ja hyvinvointi.
Mirka Rauniomaa, yliopistonlehtori p. 0294 483429
Tutkii muun muassa työympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat myös työyhteisön taukokäytänteisiin. Esimerkiksi etätyösuositus COVID-19-pandemian aikana on suorastaan mullistanut monen työyhteisön taukokäytänteet, kun kahvitauot ovat siirtyneet työpaikan taukotilasta videosovellusten mahdollistamiin etätaukotiloihin. Samalla muutos on osoittanut yhteisten taukojen merkityksen työntekijöille.
TALOUSPOLITIIKKA JA TALOUSKRIISIT
Mikko Puhakka, kansantalouden professori, p. 050 350 6419
Talouskriisit, finanssipolitiikka, talouden rakennemuutos, kilpailukyky, Yhdysvaltain talous ja politiikka, dynaaminen tehottomuus, makrotaloustiede, kansainvälinen makrotaloustiede
SIJOITTAMINEN, SÄÄSTÄMINEN, OSAKEKURSSIT
Juha-Pekka Kallunki, liiketaloustieteen professori, p. 040 567 2508
Rahoitusmarkkinat, yritysrahoitus ja tilinpäätökset, osakekurssit
YRITYKSET, YKSINYRITTÄJÄT
Anna-Mari Simunaniemi, tutkimusjohtaja, puh. p. 050 466 2832
Yksinyrittämisen ja mikroyritysten kasvun ja johtamisen erityispiirteet. Mikroyritysten kasvu verkostoissa ja yhteiskunnallinen merkitys. Yrittäjien työhyvinvoinnin edistäminen.
RAJAT, MAANTIEDE
Anssi Paasi, professori, p. 0294 481 703
Koronan ja muiden pandemioiden poliittinen maantieteellinen vaikutus
Eeva-Kaisa Prokkola, professori, p. 0294 481 721
Koronakriisi ja rajan sulkeminen Torniojoki-laaksossa
EPIDEMIOIDEN HISTORIA
Heini Hakosalo, yliopistotutkija, p. 044 5360631
Lääketieteen historia, tartuntatautien historia, epidemiat.
Lisätietoja koronapandemiaan liittyvästä tutkimuksesta Oulun yliopistossa löytyy täältä.
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopiston viestintä, email viestinta@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme