Lääkärihelikopterin hälytyksistä kolmannes johtaa potilaskontaktiin

Koko Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa valtion omistama yhtiö, FinnHEMS, jonka kuudesta yksiköstä suurin on HUSin alueen tukikohta. Siellä työskentelee 12 HUS Akuutin ensihoitolääkäriä, kuusi lentäjää ja seitsemän HEMS-pelastajaa.

Juuri julkaistussa havainnoivassa rekisteritutkimuksessa koottiin yhteen ja ryhmiteltiin tietokantaan kerättyjä tietoja toiminnan luonnehdintaa varten. Tutkimus perustuu FinnHEMSin tietokannan tietoihin vuosina 2012–2018.

Hälytyksistä kaksi prosenttia helikopterikuljetuksella

Hälytyskeskuksesta FinnHEMSiin tulleista yli 100 000 hälytyksestä kolmannes eli noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin. Ensihoitolääkäri saattoi potilaista noin 16 000 (47 %) sairaalaan ja 2239 (7 %) kuljetettiin helikopterilla. Potilaat olivat vaikeasti sairastuneita tai vammautuneita ja heistä 13 % kuoli ensihoidon aikana. 100 000 hälytyksestä peruttiin 56 % myöhemmin saatujen lisätietojen perusteella ja 10 % huonon sään vuoksi.

”Maantieteelliset seikat eivät riitä selittämään sitä, että hälytyksistä vain kaksi prosenttia johtaa potilaan helikopterikuljetukseen. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia resurssien tehokkaammaksi kohdentamiseksi”, tutkimuksesta vastannut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, osastonlääkäri Jouni Nurmi HUSista kertoo.

Hälytysketju toimii seuraavasti: Valtakunnallisen hälytyskeskuksen numeroon 112 tulee sairaustapausten lisäksi palo-, poliisi- ja sosiaalipuhelut. Tehtävään koulutetut hätäkeskuspäivystäjät, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, käsittelevät puhelimessa saadut tiedot protokollan mukaan. Tiedot syötetään tietojärjestelmään, joka antaa hälytykselle hälytyskoodin. FinnHEMSiin lääkäri arvioi hälytyksestä ja potilaan tavoittaneilta ensihoitajilta saatujen tietojen perusteella, tarvitseeko kyseinen potilas ensihoitolääkärin hoitoa.

”Koodeihin perustuva arviointi ei vaikuta riittävän tarkalta. Yksi mahdollisuus olisi käyttää erikoistunutta päivystäjää, esimerkiksi ensihoitajaa, arvioimaan hälytyksen kiireellisyys ja lääkärihelikopterin tarve”, Nurmi sanoo.

Artikkelin kirjoittajien mukaan suuri määrä hälytysten peruutuksia voi johtaa tilanteeseen, jossa kiireellistä hoitoa tarvitsevat voivat jäädä huomaamatta sekä lääkärihelikopteritoiminnan liian korkeisiin kustannuksiin.

Myrkytyshälytykset ominaisia Suomelle

FinnHEMSin potilaista enemmistö (63 %) oli miehiä ja potilaiden mediaani-ikä oli vajaat 58 vuotta. Potilaskäynteihin johtaneista syistä yleisin (26 %) oli jokin tapaturmainen vamma, toiseksi yleisin (20 %) oli sydänpysähdys, kolmanneksi (13 %) jokin neurologinen ongelma ja neljänneksi (10 %) myrkytystila.

”Myrkytystila oli useimmiten seurausta lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä, johon saattoi liittyä myös jokin psykiatrinen ongelma. Missään muussa Pohjoismaassa ei ensihoito hoida näin paljon myrkytyksiä kuin Suomessa”, Jouni Nurmi sanoo.

Samasta aineistosta on parhaillaan tekeillä useita artikkeleita, joissa FinnHEMSin tietokannan tietoja yhdistetään THL:n hoitoilmoitusrekisteriin ja Väestörekisterikeskuksen kuolleisuustietoihin.

”Lääkärihelikopteritoiminnan ylläpito on kallista, joten on tärkeää tietää, mihin toiminta kohdentuu ja mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Tämän tiedon tuottaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Suomessa”, Nurmi summaa.

FinnHEMSin lääkärihelikopterit tavoittavat 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä ympäri vuorokauden. Viisi FinnHEMS yksikköä sijaitsee yliopistosairaaloiden alueella ja yksi Lapissa. Helikopterissa työskentelee lääkäri, yksi ensihoitaja ja lentäjä, Lapissa kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon valtion omistama yhtiö ja se toimii yhteistyössä yliopistollisten sairaaloiden kanssa.

Linkki tutkimusartikkeliin
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/315648/13049_2020_Article_739.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.

Teksti: Teija Riikola