Erantokartta auttaa löytämään oikean kulkusuunnan
Erannon arvo asteina kertoo, kuinka paljon magneettinen pohjoinen eli kompassin näyttämä suunta eroaa kartalla esitetystä maantieteellisestä pohjoisesta. Tietoa tarvitaan, kun suunnistetaan kartan ja kompassin avulla.
Kun kartasta otetaan suunta kohteesta A kohteeseen B, kompassin näyttämä suunta on erannon verran oikealle kartan osoittamasta suunnasta. Toisin sanoen kompassisuunnasta on vähennettävä erantolukema, jotta saadaan oikea kulkusuunta.
– Tarkassa suunnan määrittämisessä on huomioitava erannon lisäksi napaluvun korjaus, eli ns. karttapohjoisen ja pohjoisnavan suunnan välinen ero. Tavanomaisessa suunnistuksessa napaluvun korjauksen vaikutus on vähäinen, Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Tuomo Lusa täsmentää.
Eranto vaihtelee eri puolilla Suomea
Suomessa eranto vaihtelee Ahvenanmaan 6 asteesta itärajan 14 asteeseen. Se voi vaihdella myös paikallisesti paljonkin, jos maaperässä on magneettisia mineraaleja.
– Eranto ei ole vakio, vaan muuttuu jatkuvasti maan magneettikentän muuttuessa, joskin vuotuinen muutos on melko pieni, noin +0,2 astetta. Muutos on hieman hitaampaa maan eteläosissa ja nopeampaa pohjoisessa, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen.
Idea palveluun asiakaspalautteesta
– Ajatus erantokartan kehittämisestä sai alkunsa asiakaspalautteesta. Maanmittauslaitoksen karttatulosteissa ei näy erannon arvoa, mikä vaikeuttaa karttatulosteiden käyttöä suunnistuksessa, Lusa kertoo.
Erantotietojen lisääminen karttatulosteille on teknisesti sen verran työlästä, ettei sitä ole toteutettu Maanmittauslaitoksen palveluihin, ainakaan toistaiseksi.
– Asia jäi kuitenkin hautumaan ja mietimme vaihtoehtoisia tapoja tiedon tarjoamiseksi, Lusa jatkaa.
Erantotiedot saadaan Ilmatieteen laitokselta
Erantokartta-verkkopalvelun toteuttaminen tuli mahdolliseksi, kun Ilmatieteen laitos julkaisi erantotiedot avoimena datana vuoden 2019 alussa. Ilmatieteen laitoksen tuottaman erantohilan tiedot yhdistettiin Suomi.fi-kartat-palvelussa Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon ja näin toteutettu erantokartta julkaistiin Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla maaliskuussa 2020.
Karttapalvelu perustuu Ilmatieteen laitoksen dataan, jossa tiedot ovat 12 x 12 km ruudukossa. Erantoarvot on laskettu Suomen magneettikenttämallilla, joka perustuu maastossa ja lentokoneesta käsin tehtyihin mittauksiin. Mallia päivitetään vuosittain Nurmijärven ja Sodankylän geofysiikan observatorioiden tekemien seurantamittausten perusteella.
Aineisto julkaistaan kerran vuodessa ja Maanmittauslaitos päivittää karttapalvelun tietoja vastaavasti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maanmittauslaitoksessa kartastopäällikkö Tuomo Lusa, 040 500 9979, tuomo.lusa@maanmittauslaitos.fi
Ilmatieteen laitoksella suunnittelija Mirjam Kellinsalmi, 050 463 0803, mirjam.kellinsalmi@fmi.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MaanmittauslaitosPL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Nationella program för flygfotografering och laserskanning får fortsättning – exaktare tredimensionell information om Finland än tidigare3.7.2025 15:41:14 EEST | Pressmeddelande
Nya nationella program för flygfotografering och laserskanning inleds 2026, och samtidigt ökar laserskanningarnas exakthet avsevärt. Det nuvarande programmet avslutas under pågående sommar.
Kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat saavat jatkoa – luvassa entistä tarkempaa kolmiulotteista tietoa Suomesta3.7.2025 09:40:52 EEST | Tiedote
Uudet kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat käynnistyvät vuonna 2026, ja samalla laserkeilausten tarkkuus kasvaa merkittävästi. Nykyinen ohjelma päättyy kuluvana kesänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme