Palkaton työharjoittelu heikentää opiskelijoiden taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia

Oman alan työharjoittelu on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja ja merkittävä askel opiskelijan urapolulla. Se mahdollistaa opiskelijoille muun muassa omien taitojen tunnistamisen, kontaktien luomisen ja ammattitaidon kehittämisen. Palkattomat harjoittelujaksot ovat kuitenkin yleisiä matkailu- ja ravintola-alalla ja moni opiskelija joutuukin tarkoin punnitsemaan vakaan taloudellisen tilanteen ja mielenkiintoisen työkokemuksen välillä.

Haaga-Helian matkailualan opiskelijoiden Johanna Kytömäen ja Sara Näkin opinnäytetyötä varten tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin restonomiopiskelijoiden työharjoittelun aikaisen toimeentulon yhteyttä opiskelijan hyvinvointiin. Tutkimuksessa ilmeni, että useimpien taloudellinen tai sosiaalinen tilanne heikkeni työharjoittelun aikana.

Noin 65 % hotelli-, matkailu- ja ravintola-alan työharjoittelupaikoista palkattomia

Noin 65 % restonomiopiskelijoiden työharjoittelusta on palkattomia, minkä vuoksi monien harjoittelijoiden talous on tiukoilla. Tutkimukseen vastanneista lähes 60 % kertoi, ettei olisi kyennyt maksamaan yllättävää yli 500 euron suuruista laskua ollessaan palkattomassa työharjoittelussa. Harjoittelupalkan maksaminen nähtiinkin parhaana keinona tukea työharjoittelijan hyvinvointia.

Yli kolmasosa vastaajista koki myös sosiaalisten suhteidensa kärsineen työharjoittelun aikana. Osa opiskelijoista joutui työharjoittelun lisäksi tekemään toista työtä ja heidän kohdalla luku oli lähes kaksinkertainen (60 %). Vastausten perusteella arvostuksen, yhdenvertaisuuden ja kunnioituksen osoittaminen on tärkeää opiskelijan sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Opiskelijoiden kokemusten lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin matkailualan työharjoittelumahdollisuuksia tarjoavien yritysten näkemyksiä. Yritysten näkemyksiin perehdyttiin haastattelemalla kuutta työharjoitteluyritysten edustajaa matkailualan eri sektoreilta. Yritykset perustelivat palkattomuutta oppimiskokemuksen tarjoamisella, perehdyttämisen viemillä resursseilla sekä matkailualan perinteisiin perustuvilla käytännöillä. Työharjoittelujen palkattomuus on ollut alalla tyypillistä jo vuosia. Yritysten mukaan palkkauskäytännön muuttuminen edellyttäisi laajempaa keskustelua aiheesta alan suurten toimijoiden ja MaRan toimesta.

Restonomeille suunnattu tutkimus toteutettiin verkkokyselylomakkeella. Tutkimukseen vastasi yhteensä 249 Haaga-Helian opiskelijaa tai alumnia, joista 216 suoritti työharjoittelun. Loput 33 vastaajaa hyväksilukivat harjoittelun pääosin taloudellisista syistä.

Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/340226/Kyt%c3%b6m%c3%a4ki_N%c3%a4kki.pdf?sequence=2&isAllowed=y