Suomen tervahistoria näkyy kartalla – maastotietokannassa yli 16 000 tervahautaa

Oletko koskaan törmännyt maastossa pyöreään, muutaman metrin halkaisijaltaan olevaan kuoppaan, jolla on vaihtelevasti reunavallia ympärillään? Olet saattanut löytää tervanpolttoon aikanaan käytetyn kuopan eli tervahaudan. Tervanpoltolla on maassamme pitkä historia, ja se on jättänyt jälkensä myös Suomen maastoon.

Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan on kartoitettu Suomesta 16 061 tervahautaa. Tarkemmat kunta- ja maakuntakohtaiset luvut voi tarkistaa Suomigrammi-palvelusta. Kärkisijaa tervahautojen määrässä pitää Kuhmo, jonka alueelta on maastotietokantaan löydetty 2865 tervahautaa.

Ihan koko totuutta luvut eivät välttämättä kuitenkaan kerro.

– Oulu tunnetaan tervakaupunkina, ja kartaltakin näkee, että Kainuun metsät ovat olleet tärkeää tervantuotantoaluetta. Kaikkia vanhoja tervahautoja ei kuitenkaan ole peruskartalle kartoitettu. Aiemmin tervaa poltettiin muuallakin Suomessa, mutta 1700–1800-luvuilla päätuotantoalueiksi jäivät Pohjanmaa ja Kainuu. Näiltä alueilta tervahaudat ovat parhaiten säilyneet maastossa, kertoo kartastopäällikkö Reima Ronkainen Maanmittauslaitoksesta.

Laserkeilaus tuo vanhat tervahaudat esiin

Osittain on sattumaa, mikä tervahauta on päässyt kartalle ja mikä ei. Kun Suomea kartoitettiin maastosta käsin, kartoittajat merkitsivät tervahaudan kartalle, jos sellainen sattui löytymään. Myös juttutuokiot paikallisten kanssa ovat voineet johdattaa kartoittajat tervahaudan äärelle. Systemaattista tervahautakartoitusta ei kuitenkaan ole koskaan tehty.

Myöhemmin avuksi on tullut nykyteknologia. Karttojen päivittämiseen hyödynnetään tänä päivänä esimerkiksi laserkeilausta, joka tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta. Sama teknologia on myös kaikkien retkeilijöiden apuna erilaisten luontokohteiden etsimisessä. Maaston profiilia ja kiinnostavia kohteita – kuten tervahautoja – voi bongata esimerkiksi tutkimalla laserkeilauksen avulla tuotettua rinnevarjostus-aineistoa.

– Rinnevarjostus tuo esiin pinnanmuodot ja korkeusvaihtelut myös silloin, kun paljaalla silmällä näkyisi ensi alkuun vain ryteikköä. Tutun metsäpolun tai mökkimaaston läheltä voi tarkemmalla tutkiskelulla löytyä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia paikkoja, kertoo johtava asiantuntija Olli Sirkiä Maanmittauslaitoksesta.

Löydä tervahaudat kartalta

Tämä kartta näyttää kaikkien maastotietokantaan merkittyjen tervahautojen sijainnit. Taustakarttaan on lisätty myös maaston profiilin paljastava rinnevarjostus. Tervahaudat erottuvat maastosta pyöreinä kuoppina. Karttaa selailemalla voi siis löytää myös sellaisia tervahautoja, joista ei ole tehty karttamerkintää. Kartta on tehty Paikkatietoikkuna-verkkopalvelun avulla.

– Tervahautabongailu on tälle kesälle sopivaa lomatekemistä. Etsimisen voi aloittaa maastokarttaa ja rinnevarjostusta tutkimalla. Sitten voi lähteä maastoon katsomaan, miltä vanhalla tervanpolttopaikalla nykyään näyttää. Jos onnistuu löytämään ennestään kartoittamattoman tervahaudan, niin siitä ilman muuta saisi sitten lisäpisteitä, Sirkiä kannustaa.

Tervahaudat maastotietokannassa

• Tervahauta tarkoittaa tervan polttoon käytettyä maanpinnan syvennystä. Tervahauta-kohdeluokkaan on Maanmittauslaitoksen maastotietokannassa merkitty myös hiilen ja kalkin valmistamiseen käytetyt syvennykset.
• Maastotietokantaan on merkitty Suomesta yhteensä 16 061 tervahautaa. Eniten tervahautoja on kartoitettu Kainuusta (7835 kpl) Pohjois-Pohjanmaalta (3515 kpl). Suomigrammi-palvelu kertoo tarkemmat kuntakohtaiset luvut.
• Maanmittauslaitoksen tuottamia kartta-aineistoja voi tutkia esimerkiksi Karttapaikasta (www.karttapaikka.fi) ja Paikkatietoikkunasta (www.paikkatietoikkuna.fi). Saat esiin maaston pinnan muodot valitsemalla taustakartaksi rinnevarjostuksen.
• Rinnevarjostus on aineisto, joka esittää maaston korkeusvaihteluita. Aineisto perustuu valtakunnalliseen laserkeilausdataan ja siitä laskettuun korkeusmalliin.