Koronakriisissä uusi vaihe: Rahoituksen keskikoko kolminkertaistunut 

Pauli Heikkilä varoittaakin tuudittautumasta ajatukseen, että yritysten vaikeudet ovat ohi, vaikka Suomessa koronan leviäminen on saatu hallintaan.

Hänen mukaansa ulkopuolisen rahoituksen tarve on siirtynyt nyt selvästi keskisuuriin ja yksittäisesti suuriin yrityksiin. Koronakriisin ensimmäisessä aallossa nopeimmin vaikeuksiin ajautuivat palvelualan pienet pk-yritykset.

Yritykset tarvitsevat rahoitusta erityisesti käyttöpääomaan eli kattamaan omia juoksevia kulujaan. Uudet investoinnit ovat vähissä, mutta keskeneräisiä investointeja on paljon.

– Rikoimme uusissa rahoituspäätöksissä miljardin euron rajan jo kesäkuussa, kun normaalisti raja rikkoontuu vasta vuoden lopussa, Heikkilä vahvistaa.

Finnvera on tehnyt uusia rahoituspäätöksiä vuoden alusta lähtien 6 000 kappaletta. Olemassa olevien lainojen uudelleenjärjestelyjä on ollut puolestaan 10 000.

Finnvera takaa pankkien myöntämästä lainasummasta 80 prosenttia ja vastuiden kokonaismäärä voi olla enintään 100 miljoonaa euroa. Erityistapauksissa pk-yrityksille takaus voi olla jopa 90 prosenttia.

– Rahoitustarpeet ovat ylittäneet selvästi ennusteemme. Tarve on ollut jopa suurempi kuin finanssikriisin aikana. Koronassa on voimakkaasti muista kriiseistä poikkeavia piirteitä, sillä se koskettaa lähes kaikkia ja alkoi käsittämättömän nopeasti, Heikkilä sanoo.

Teollisuus ottaa iskua vastaan

EU-komissio ennusti, että Suomen talous supistuu tänä vuonna yli kuusi prosenttia. Ensi vuonna kasvua syntyisi vajaat kolme prosenttia. Kasvuluvut ovat vaatimattomat, sillä euroalueen maiden talouskasvu on ennusteessa keskimäärin yli kuusi prosenttia.

Heikkilän mukaan Suomen vienti painottuu investointitavaroihin, joiden kysyntään voi tulla pidempiaikainen jarrutus. Toimitusjohtajan arviota tukevat myös tilastot. Teollisuuden uudet tilaukset ovat laskeneet kuukausia vuodentakaiseen verrattuna.

– Syksyä on vaikea ennustaa, mutta teollisuus ottaa todennäköisesti seuraavat iskut vastaan. Suomen viennin rakenne jarruttaa kasvua. Toisaalta olen optimisti. Kun kuluttajien luottamus palaa, voi kulutus lähteä viikoissakin liikkeelle, Heikkilä sanoo.

Finnverassa varaudutaan syksyyn kehittämällä olemassa olevia rahoitustuotteita vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeita. Yksi niistä on kasvulaina.

Kasvulaina on juniorilaina ja rinnastettavissa yrityksen omaan pääomaan. Kasvulainalla nostetaan yrityksen omavaraisuusaste riittävälle tasolle, jotta pankki saadaan mukaan rahoittajaksi.

– Juniorilainojen kysyntä kasvaa jatkossa, sillä yritysten täytyy vahvistaa omia pääomiaan, Heikkilä uskoo.

Yrityksen oma pääoma pitää olla kunnossa esimerkiksi yrityskaupoissa. Kasvulainan käyttötarkoituksena voivat olla yritysjärjestelyjen lisäksi investoinnit tai kasvun vaatima käyttöpääomarahoitus.

– Yritysten valuaatiot ovat laskeneet, joten yrityskauppoja nähdään syksyllä. On hyvin oletettavaa, että loppuvuonna tehdään ainakin euromäärissä mitattuna isompia kauppoja, Heikkilä arvioi.