Väitös 12.9.2020: Tunteilla on merkitystä suomen kielen oppimisessa (Scotson)
FM Mia Scotson tutki väitöskirjassaan korkeakoulutettuna Suomeen saapuneiden henkilöiden suomen kielen käyttämistä kotoutumiskoulutuksen lopussa ja vuosi koulutuksen jälkeen pääkaupunkiseudulla. Tulokset osoittavat, että kielenkäyttäjän tunteilla ja käsityksillä on keskeinen merkitys suomen kielen käyttämiselle.
Eniten tunteita aiheuttivat suulliset kielenkäyttötilanteet luokan ulkopuolella.
– Vuorovaikutustilanteissa ilmenevät negatiiviset tunteet rajoittivat usein suomen kielen puhumista. Esimerkiksi puhumisen pelko ja hermostuneisuus saivat suomea opettelevan henkilön turvautumaan englantiin vuorovaikutustilanteissa, Scotson toteaa.
Tutkimuksen perusteella kielenkäyttämiseen liittyvät tunteet kietoutuivat yhteen erilaisten käsitysten kanssa.
– Esimerkiksi virheiden pelon taustalla näyttäytyi formaali kieli- ja oppimiskäsitys, jossa virheitä ei nähdä luonnollisena osana oppimista, vaan henkilökohtaisena epäonnistumisena. Negatiiviset tunteet ja käsitykset oman kielitaidon riittämättömyydestä sekä itseluottamuksen puute saivat osallistujat välttelemään suomeksi puhumista ja käyttämään englantia. Lisäksi taipumus perfektionismiin, muiden mielipiteistä murehtiminen ja itsensä tunteminen tyhmäksi rajoittivat suomen kielen käyttämistä, Scotson selittää.
Tunteet ovat monin tavoin riippuvaisia sosiaalisesta ympäristöstä, esimerkiksi puhekumppanin suhtautumisesta ja käyttäytymisestä. Kielteisiä tunteita aiheuttivat tilanteet, joissa Suomeen muuttanut halusi harjoitella suomea, mutta puhekumppani vaihtoi kielen englanniksi.
– Hyvin tyypillisiä olivat kokemukset, joissa kielenoppija kertoi aloittaneensa keskustelun suomeksi, mutta puhekumppani vastasi englanniksi. Vaikka tarkoitus olisi ystävällisesti helpottaa vuorovaikutusta, englanniksi vastaaminen saattoi synnyttää kieltä opettelevassa kielteisiä tunteita ja vaikuttaa negatiivisesti käsitykseen omasta kielitaidosta, Scotson kertoo.
Kielenkäyttäjän tunteet ja käsitykset ovat yhteydessä aiempiin kokemuksiin.
– Epäonnistuneet kokemukset suomen kielen käyttämisestä voivat johtaa siihen, ettei tulevissa kohtaamisissa edes yritä puhua suomeksi, Scotson mainitsee.
Toisaalta onnistuneet kielenkäyttökokemukset ja niihin liittyvät positiiviset tunteet, kuten ylpeys, vaikuttivat myönteisesti itsetuntoon ja kannustivat käyttämään suomea myös tulevissa vuorovaikutustilanteissa. Scotson painottaakin, että suomen kieltä opettelevat tarvitsevat muiden kielenpuhujien tukea oppiakseen kieltä.
– Ystävällisyys, kärsivällisyys, puheen hidastaminen ja sanotun toistaminen sekä kannustava palaute edistävät kielenoppimista vuorovaikutuksessa. Koska sosiaalisella ympäristöllä on keskeinen merkitys kielenoppimisessa, on syytä miettiä, miten jokainen meistä suomalaisista voi osaltaan tukea maahan muuttaneen suomen kielen oppimista, väittelijä lisää.
Tulosten perusteella kielenkäyttötilanteessa koettujen tunteiden ja käsitysten tietoinen reflektointi voi edistää kielenoppimisprosessia.
– Tunteiden ja käsitysten merkitys kielenoppimisessa tulisi huomioida kielenopetuksessa sekä kieltenopettajien koulutuksessa, Scotson summaa.
Filosofian maisteri Mia Scotsonin soveltavan kielitieteen väitöskirjan "Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä: Toimijuus, tunteet ja käsitykset" tarkastustilaisuus pidetään 12.9. klo 12–15 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Johanna Vaattovaara (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Heidi Vaarala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoomissa, linkki https://r.jyu.fi/dissertation-scotson-120920. Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053172.
Julkaisun tiedot:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 271, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8259-1 Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1 (PDF).
Taustatietoa:
Mia Scotson kirjoitti ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta vuonna 1996. Filosofian maisteriksi ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi hän valmistui Oulun yliopistosta vuonna 2001. Scotson on työskennellyt suomi toisena kielenä -lehtorina Eiran aikuislukiossa Helsingissä vuodesta 2005 lähtien.
Lisätietoja:
Mia Scotson, 0405746147, mia.scotson@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Vuorotyön haitallisia piirteitä voidaan ehkäistä vuorosuunnittelun keinoin - Hyödyt näkyvät vähentyneinä sairauspoissaoloina6.6.2025 09:42:13 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, KTM Jarno Turunen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään väitöskirjassa vuorotyön piirteiden vaikutuksia vuorotyöntekijöiden sairauspoissaoloihin. Tutkimuksen mukaan työvuorosuunnittelun keinoin voidaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Ainutlaatuisen tutkimuksen tulokset rohkaisevat lisäämään vuorotyöntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, mutta myös huomioimaan vuorotyön työaikapiirteiden terveysvaikutuksia.
Jyväskylän yliopiston johtama hanke sai 1,4 miljoonan euron rahoituksen - Grafeenipohjainen rajapintalaite mahdollistaa hermojen ja koneiden välisen kommunikaation5.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtamassa hankkeessa kehitetään grafeeniin perustuvaa nanokokoista rajapintalaitetta hermojen ja koneiden välille, jotta signaalit kulkevat eteenpäin esimerkiksi robottikädelle tai vaurioituneelle lihakselle. Tavoitteena on kehittää mahdollistava teknologia robottimaiselle proteesille, mikä pystyisi tuntemaan kosketuksen ja lämmön kuten alkuperäinenkin raaja. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt hankkeelle 1,4 miljoonan euron rahoituksen.
Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia Cheekin rap-tuotannon sanoituksiin – räppäri käsittelee erottuvasti kielen ja mielen moniulotteisuutta5.6.2025 06:59:00 EEST | Tiedote
Rap-artisti Cheekin sanoituksista piirtyy moniulotteinen kuva kielestä ja mielestä. FM Anna Pakarisen kirjallisuustieteen väitöstutkimus osoittaa, että räppärin tuotanto käsittelee kielen ilmaisuvoimaa ja mielen voimavaroja omaleimaisella tavalla. Tutkimus tunnistaa räpissä sellaisia ilmaisukeinoja ja teemoja, joiden hyvinvointivaikutuksia voisi jatkossa tutkia myös taideterapian näkökulmasta. ”Pakarinen on löytänyt toistuvia teemoja ja yhteyksiä lähes 20 vuoden ajalta kirjoittamistani säkeistöistä – sellaisiakin, joita en itse ole tietoisesti huomannut”, kommentoi Jare Tiihonen tutkimusta.
Suolistomikrobeista voidaan löytää apu haimasyövän tunnistamiseen ja hoitoon5.6.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Haimasyöpä on vaikea ja vakava sairaus sekä merkittävä haaste syöpälääketieteessä, sillä sen diagnosointi on hankalaa ja hoitomahdollisuuksia on vähän. Uusi kansainvälinen yhteistyötutkimus osoittaa, että haimasyövän toteaminen varhaisessa vaiheessa voi tulevaisuudessa olla mahdollista suolistomikrobeista. Suolistomikrobit voivat tarjota myös ratkaisuja hoitojen kehittämiseen.
Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa on löydetty uusi atomiydin - kyseessä on ennätyksellisen raskas protoniemitteri4.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Harvinainen hajoamismuoto mitattiin ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen näin raskaalle ytimelle. Edellinen vastaava rajoja venyttävä läpimurto on vuodelta 1996.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme