Väitös 19.9.2020: Avoin dialogi parantaa vaikeiden mielenterveysongelmien hoitotulosta (Bergström)

Standardihoitoa saaneista ensipsykoosipotilaista puolet oli 19 vuoden jälkeen edelleen hoidon piirissä, yli 80% käytti psykoosilääkettä ja yli 60% sai työkyvyttömyystukia, kun dialogisesti hoidetuista vain 30% sai seurannan lopussa mielenterveyshoitoa ja työkyvyttömyystukia. Myös sairauskuolleisuus oli dialogista hoitoa saanneilla pienempää. Itsemurhien määrissä ei ollut eroja.
Vaikka dialoginen hoito oli yhteydessä parempaan hoitotulokseen, eivät potilaat itse korostaneet sen merkitystä. Heidän kertomuksissa kriisi ja sen ratkaisut liittyivät erilaisiin elämäntapahtumiin. Bergströmistä tämä on lohdullista.
– Ajattelen, että ihmisten omia kokemuksia arvostava ja yli organisaatiorajojen ulottuva verkostotyö auttaa ymmärtämään ja ratkaisemaan niitä asioita, jotka psykoosiksi tulkitun hankalan tilanteen taustalla vaikuttavat. Koska kriisi ei useimmilla pitkittynyt, ei mielenterveysongelmat tai näiden hoitokaan muodostuneet osaksi identiteettiä, Bergström kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että lisää tutkimusnäyttöä hoitomallin vaikuttavuudesta tarvitaan. Lupaavia tuloksia on jo saatu useissa maissa.
Yhteisöllisen kehitystyön tulos
Tutkimus on osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuodesta 1987 jatkunutta yhteistyöprojektia. Projektista on valmistunut aiemmin neljä väitöskirjaa ja kymmeniä tutkimusraportteja kansainvälisiin tieteellisiin julkaisuihin. Seurantatutkimuksen yhteistyöosapuolena oli Oulun yliopiston psykiatrian laitos.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia rekisteriaineistoja ja potilaiden omia kertomuksia. Tietoja kerättiin kaikilta Länsi-Lapissa ensipsykoosin vuoksi 1990-luvulla hoidossa olleilta. Alueen mielenterveyshoito oli tuolloin organisoitu avoimen dialogin hoitomallin mukaan. Mallissa kriisiin vastataan välittömästi, hoito viedään ihmisten kotiin ja perhe kutsutaan hoidon osapuoleksi. Hoito ei kohdistu ensisijaisesti oireisiin, vaan asianomaisten elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen jaettujen tulkinta- ja päätöksentekoprosessien kautta.
Tutkimuksen vertailuryhmä muodostettiin kaikista tutkimusalueen ulkopuolella 19-20 vuotta aiemmin ensipsykoosin vuoksi Suomessa hoidetuista potilaista.
PsM Tomi Bergströmin psykologian väitöskirjan "Life after integrated and dialogical treatment of first-episode psychosis: long-term outcomes at the group and individual level" tarkastustilaisuus pidetään 19.9.2020 verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä dosentti Klaus Lehtinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Jaakko Seikkula (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä: https://r.jyu.fi/dissertation-bergstrom-190920
Tilaisuuden lopussa yleisö voi esittää mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 0504432361
Julkaisutiedot
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 207, 88 s., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8119-8 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8119-8
Taustatiedot
Tomi Bergström on kirjoittanut ylioppilaaksi Kaitaan lukiosta vuonna 2009. Hän valmistui psykologian maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2014. Väitöskirjatyön ohella hän on työskennellyt psykologina Keroputaan psykiatrisessa sairaalassa. Tällä hetkellä hän tekee liikkuvaa psykologin vastaanotto- ja tutkimustyötä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian ja riippuvuuksien hoidon eri toimipisteissä.
Lisätietoja:
Tomi Bergström, 0400 986486, tomi.bergstrom@lpshp.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori tutkii työssä oppimisen ja työhyvinvoinnin yhteyksiä – “Oppiminen ei ole pelkästään innostavaa, vaan se voi myös kuormittaa”4.9.2025 13:09:28 EEST | Tiedote
Toukokuussa aikuiskasvatuksen professorina aloittanut Kaija Collin on tarkastellut työurallaan aikuisten oppimista monesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva jatkuva oppiminen puhututtaa etenkin nykyajan vaativassa ja kovatahtisessa työelämässä, mutta sen yhteyksiä työhyvinvointiin tulisi Collinin mukaan selvittää tarkemmin.
Tutkimus selvitti kansallislaulujen tunneilmaisuja – Maamme-laulu poikkeaa valoisuudellaan muista pohjolan sävelistä4.9.2025 10:45:59 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus analysoi 176 kansallislaulun tunneilmaisua. Tulosten mukaan päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevien maiden kansallislaulut ovat energisiä, kun taas pohjoisempien maiden laulut olivat surumielisempiä. Yllättäen suomalaisten Maamme-laulu osoittautui iloisemmaksi kuin osattiin odottaa.
Lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi pääteemana kansainvälisessä konferenssissa Peurungassa 9.–12.9.4.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Liikuntatieteellinen tiedekunta järjestää Paediatric Work Physiology 2025 -konferenssin 9.–12. syyskuuta Peurungassa. Tapahtuma kokoaa yhteen lasten liikunnan ja terveyden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Konferenssin pääteemana on lasten liikunta ja planetaarinen hyvinvointi, ja ohjelmassa käsitellään muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia lasten terveyteen ja liikuntaan.
Tuhkasta tehoa biokaasun tuotantoon4.9.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat havainneet, että tuhka näyttää olevan erinomainen lisäaine biojätteen mädätysprosessiin sekä metaanin tuotannon että mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksien kannalta. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Biomass and Bioenergy -lehdessä.
Rehtori Jari Ojala: Yhteistyö vahvistaa Jyväskylän asemaa3.9.2025 14:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaispuhe 3.9.2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme