Metsäsertifiointia tiukennettava pienvesien suojelun tehostamiseksi
Biotalouden tehostumisen seurauksena voimistuva metsien käyttö uhkaa arvokkaita pienvesiä kuten metsäpuroja. Metsän avohakkuu on voimallinen ympäristöä muokkaava toimenpide ja sen vaikutuksia läheisiin vesistöihin pyritään minimoimaan jättämällä hakkuualan ja vesistön väliin käsittelemätön puustoinen suojavyöhyke.
Metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ohjaavat erilaiset metsäsertifikaatit, joista Suomessa yleisesti käytössä ovat PEFC ja FSC. Metsäsertifikaattien tarkoituksena on taata, että metsien käyttö on ekologisesti kestävää. Sertifikaatit antavat suosituksen myös suojavyöhykkeiden leveydestä. Näiden sertifikaattien soveltuvuutta metsäpurojen ja muiden pienvesien suojelussa ei ole kuitenkaan aiemmin arvioitu.
Oulun yliopiston virtavesiekologian tutkimusryhmän tekemässä tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin PEFC- ja FSC-sertifikaattien mukaisesti suojeltuja metsäpuroja kahdella eri alueella Suomessa. Tutkimus oli osa kansainvälistä EU-rahoitteista kanadalais-ruotsalais-suomalaista yhteistyöhanketta, jonka päämääränä on tuottaa tietoa metsätalouden vaikutuksista metsäpurojen ekologiaan ja monimuotoisuuteen.
Metsätalouden toimenpiteiltä säästyneisiin vertailupuroihin verrattuna olivat valon, lämpötilan ja ravinteiden määrät korkeampia puroissa, joiden kapeat, alle 15 metrin levyiset suojavyöhykkeet noudattelivat PEFC-metsäsertifikaatin mukaista ohjeistusta. Myös ekosysteemin toiminnan kannalta keskeisten tekijöiden kuten puun, vesisammalten ja eloperäisen aineksen määrä olivat alhaisempia PEFC-sertifikaatin mukaisissa puroissa. Muutokset puron ja läheisen rantametsän olosuhteissa johtivat purojen selkärangatonlajiston muutokseen ja monimuotoisuuden köyhtymiseen.
Noin kymmenessä prosentissa suomalaisista talousmetsistä käytössä oleva FSC-sertifikaatti on suosituksiltaan tiukempi ja edellyttää vähintään 15 metrin käsittelemätöntä suojavyöhykettä. Tutkimus osoittaa, että FSC-sertifikaatin mukaiset purot poikkesivat fysikaalisilta, kemiallisilta ja biologisilta ominaisuuksiltaan vain vähän käsittelemättömistä vertailupuroista. Tulosten perusteella voidaan vahvasti suositella FSC-sertifioinnin mukaista suojavyöhykekäytäntöä, jotta metsäpurojen ja muiden pienvesien biologisen tilan heikkeneminen voitaisiin pysäyttää.
Tutkimuksen vastuullinen tutkija, FT, dosentti Jussi Jyväsjärvi väitteli Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 ja työskentelee parhaillaan tutkijatohtorina Oulun yliopistossa.
Artikkeli on julkaistu arvostetussa Forest Ecology and Management -lehdessä: Jyväsjärvi, J., Koivunen, I., & Muotka, T. 2020. Does the buffer width matter: Testing the effectiveness of forest certificates in the protection of headwater stream ecosystems. Forest Ecology and Management, 478, 118532. doi.org/10.1016/j.foreco.2020.118532
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FT Jussi Jyväsjärvi, Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö, puh. 050 3585 935, sähköposti: Jussi.Jyvasjarvi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme