Neljä alansa huippua Jyväskylän yliopistosta valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi

Ensimmäinen ohjelmistotuotannon professori Tiedeakatemiassa
Tietojärjestelmätieteen professori Pekka Abrahamsson on laajalti tunnustettu akateemisesta saavutuksistaan ja tehnyt mittavan kansainvälisen uran. Abrahamsson on pioneeri ja uranuurtaja ohjelmistokehityksen menetelmien ja -prosessien tutkimuksen saralla. Hän on luonut yhteistyötä teollisuuden ja tieteentekijöiden välillä sekä Suomessa että ulkomailla. Abrahamsson on viitatuin suomalainen tutkija alallaan.
Abrahamsson on sijoitettu kaikkien aikojen tietojenkäsittely- ja sähkötekniikan tieteentekijöiden listalla Suomessa sijalle 13. Vuonna 2016 Arnetminer nimesi hänet 100 vaikuttavimman ohjelmistotuotannon tutkijan joukkoon maailmassa. Abrahamssonille myönnettiin Nokian säätiön tunnustuspalkinto 2007. Samaisena vuonna hänen laaja kansainvälinen eurooppalainen tutkimusprojekti palkittiin myös arvostetulla ITEA-Achievement -palkinnolla.
Ratkaisuja katalyyttimateriaalien ja ilmastonmuutoksen haasteisiin
Kemian professorin Karoliina Honkalan erikoisalana on laskennallinen nanokatalyysi. Honkala on keskittynyt tutkimaan, mitkä erilaiset tekijät vaikuttavat katalyyttisten reaktioiden aktiivisuuteen ja valikoituvuuteen. Tietoa tarvitaan aiempaa taloudellisempien ja tehokkaampien katalyyttimateriaalien kehittämisessä teollisuuden ja kuluttajien tarpeisiin sekä vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin. Honkalan tieteellinen julkaisutuotanto käsittää noin 80 kpl kansainvälisiä vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, joukossa on useita huippujulkaisuja.
Honkala on saanut muun muassa Suomen Akatemialta useita merkittäviä tutkimusrahoituksia vuosille 2017–2023 hiilidioksidin ja biomassa-pohjaisten molekyylien muuntamiseen korkeamman jalostusarvon tuotteiksi. Karoliina Honkala on Suomen edustajana European Federation of Catalysis –neuvostossa. Hän on Surface Science -tiedejulkaisun neuvoa-antavan toimikunnan sekä Euroopan fyysikkoseuran kiinteiden pintojen ja rajapintojen jaoston jäsen. Honkala sai pohjoismaisen katalyysiseuran Berzelius-palkinnon vuonna 2015.
Tiedeakatemian nuorin ulkomainen jäsen
Professori Nikolay V. Kuznetsov on Pietarin yliopiston kybernetiikan professori, jonka dynaamisten systeemien tutkimusala sijoittuu matematiikan, mekaniikan ja tietotekniikan poikkileikkausalueelle. Hän on luonut maailmanlaajuisen tutkimusverkoston ja saavuttanut useita läpimurtotuloksia (WoS Top 1 % vuonna 2019). Hänen tutkimusryhmällään on Venäjän Center of Excellence -status ja tiedeyhteydet Suomeen ovat monipuoliset ja merkittävät.
Kuznetsovin tutkimusaloina ovat dynaamiset systeemit ja soveltava matematiikka. Hän on työssään kehittänyt analyyttisiä ja numeerisia menetelmiä, jotka parantavat aiemmin tunnettuja tekniikoita vaativien ongelmien ratkaisuissa ja modernin teknologian mallinnusongelmissa. Kuznetsovin tutkimusryhmä on tehnyt alalla useita maailmanlaajuisesti huomioituja läpimurtotuloksia. Kuznetsov on ollut kutsuttuna puhujana yli 20 kansainvälisessä konferenssissa.
Palkittu professori tutkii differentiaaliyhtälöitä ja geometrian inversio-ongelmia
Matematiikan professorin Mikko Salon matemaattiset tutkimukset kohdistuvat differentiaaliyhtälöiden ja geometrian inversio-ongelmiin ja näiden sovellutuksiin tomografiassa ja aaltoliikkeen käyttäytymisessä. Hän on myös tutkinut ratkaisujen stabiilisuuskysymyksiä. Salo on julkaissut 90 tutkimusta, joista yli 60 erittäin korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Salo on vieraillut useissa tutkimuslaitoksissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Salo sai Suomen Akatemian palkinnon tieteellisestä rohkeudesta 2011, Calderón -palkinnon (Inverse Problems International Association) 2013 sekä Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinnon 2014. Hän oli Suomen Akatemian akatemiatutkijana vuosina 2008–2013 ja kuuluu inversio-ongelmien huippuyksikön ryhmään. Hän on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta ERC Starting Grant -rahoituksen 2012–2017 ja ERC Consolidator Grant -rahoituksen 2018–2023.
Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteentekijöitä laajasti tieteen eri aloilta. Jäsenyys on elinikäinen. Tiedeakatemialla on yli 700 kotimaista ja 180 ulkomaista jäsentä, jotka on kutsuttu jäseniksi tieteellisten ansioidensa perusteella. Akatemia on yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se on perustettu vuonna 1908.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Pekka Abrahamsson, pekka.abrahamsson@jyu.fi, puh. 040 541 5929
Professori Karoliina Honkala, karoliina.honkala@jyu.fi, puh. 040 805 3686
Professori Nikolay Kuznetsov, nikolay.kuznetsov@jyu.fi
Professori Mikko Salo, mikko.j.salo@jyu.fi, puh. 040 805 4476
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiTanja HeikkinenViestinnän asiantuntija
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Väitöstutkimuksen mukaan ryhmälauluopetus edistää nuorten hyvinvointia kehollisuuden ja hengitystietoisuuden kautta9.5.2025 09:48:03 EEST | Tiedote
Ryhmälauluopetus voi vahvistaa nuorten itsetuntoa, lievittää stressiä ja vähentää sosiaalista ahdistusta, todetaan FM, MuM Mari Koistisen musiikkikasvatuksen väitöstutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme