Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää

Jaa
Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

Tutkimus tarkasteli lukiolaisten kirjoittamista pohtivia tekstejä sekä opetussuunnitelmaa ja ylioppilaskokeen määräyksiä. Selvisi, että lukion kirjoittaminen on osin erilaista opetussuunnitelmassa, ylioppilaskokeessa ja opiskelijoiden käsityksissä. Esimerkiksi prosessikirjoittamisella on vahva asema opetussuunnitelmassa, ja kirjoittaminen koostuu ideointi-, luonnostelu- ja muokkausvaiheista.

Äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä ja opiskelijoiden kuvauksissa kirjoittaminen ei kuitenkaan näyttäydy prosessina. Tutkimuksessa analysoitiin systemaattisesti nyt jo historiaan jääneitä opetussuunnitelmia ja ylioppilaskoetta, mutta väitöskirjatutkija Satu Erran mukaan viime vuosien uudistukset eivät ole muuttaneet tilannetta.

– Ylioppilaskoe ei näytä mittaavan kaikkea sitä kirjoittamista, mitä lukiossa opetetaan, Erra sanoo. – Tämä on luonnollista, koska koetilanne on erityinen. Ylioppilaskokeen arviointiperusteet eivät kuitenkaan saa yksin ohjata lukion kirjoittamisen arviointia, jonka pitäisi kohdistua nimenomaan opiskeltaviin asioihin.

Erra lähestyi kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta, jota ei ole aiemmin hyödynnetty suomalaisessa kirjoittamisen tutkimuksessa. Ekologialla tarkoitetaan organismin ja ympäristön välistä vuorovaikutussuhdetta, ja myös kirjoittaja toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.

Opetussuunnitelmat ja ylioppilaskoe valottavat kirjoittamista lukioinstituution näkökulmasta. Lukiolainen toimii vuorovaikutuksessa myös fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa, ja kirjoittamiseen vaikuttavat esimerkiksi laitteet, tilat ja muut ihmiset. Oppiminen on harjaantumista toimimaan erilaisissa ympäristöissä.

Vaikka lukioympäristössä on paljon mahdollisuuksia kehittyä kirjoittajana, eivät opiskelijat aina osaa niitä hyödyntää. Esimerkiksi Erra nostaa erilaiset mallit ja palautteet, joihin opettajat käyttävät valtavasti aikaa.

– Onko lukiossa riittävästi aikaa opetella hyödyntämään ohjeita tai palautetta, Erra pohtii.

Lukiolaisten ja opettajien kuormittuminen on yleisesti tiedossa. Erraa huolestuttaa, että opiskelua määrittää jatkuva kiire. Syvällinen oppiminen edellyttää toistoa ja pysähtymistä pohtimaan, mitä oikeastaan ollaan opiskelemassa.

Filosofian maisteri Satu Erran kirjoittamisen väitöskirjan "Minä kirjoittajana, lukio ympäristönä – Näkökulmia kirjoittamisen opetukseen" tarkastustilaisuus pidetään 25. syyskuuta kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii erityisasiantuntija, filosofian tohtori Henna Makkonen-Craig (Kotus) ja kustoksena yliopistonlehtori, filosofian tohtori Risto Niemi-Pynttäri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta: https://r.jyu.fi/dissertation-erra-250920. Tilaisuuden lopussa yleisö voi esittää mahdolliset kysymyksensä kustoksen numeroon 050 3435 837.

Satu Erra on kotoisin Kuusamosta ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaidon lukiosta Helsingissä vuonna 1998. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa pääaineena suomen kieltä ja valmistunut äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi keväällä 2005. Hän on työskennellyt opettajana sekä lukiossa että peruskoulussa sekä osallistunut erilaisiin oppimateriaalihankkeisiin. Yhdessä puolisonsa kanssa hän on kirjoittanut lapsille suunnatun tietokirjan prinsessoista.

Nykyisin Erra asuu perheensä kanssa Berliinissä. Hän kirjoittaa sekä toimii suomen kielen ja kirjallisuuden verkko-opettajana Etäkoulu Kulkurissa. Poesia julkaisee Erran esikoisrunoteoksen vuonna 2021.

Lisätietoja:
Satu Erra
satu.erra@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtaja Tuomo Äkkinen: Yksikin innostava hetki voi avata oven tieteen pariin10.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän ylipiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen yliopistonopettaja Tuomo Äkkinen aloitti Keski-Suomen LUMA-keskuksen johtajana 1.8.2025. Hänen tavoitteenaan on niin lasten kuin aikuistenkin kiinnostuksen herättäminen tiedettä, tutkimusta ja tietoa kohtaan, mikä onnistuu parhaiten silloin, kun tiedettä lähestytään tutuista ja käytännöllisistä lähtökohdista itse tekemällä.

Befolkningsförändringen syns redan i skolornas vardag – hur ser likabehandling i lärandet ut och vad är den grundläggande utbildningens framtid?9.9.2025 14:20:35 EEST | Tiedote

På 2020-talet ordnar kommunerna grundläggande utbildning i differentierade demografiska förhållanden. I flera kommuner i Finland minskar antalet barn betydligt under de närmaste åren, i tillväxtcentrumen präglas utvecklingen däremot av en ökning i den flerspråkiga befolkningen. En färsk utredning som undervisnings- och kulturministeriet beställt ger en lägesbild av nuläget och framtidsutsikterna för ordnandet av den grundläggande utbildningen i väldigt olika typer av finländska kommuner.

Väestönmuutos näkyy jo koulujen arjessa – miltä näyttää oppimisen yhdenvertaisuus ja perusopetuksen tulevaisuus?8.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Kunnat järjestävät 2020-luvulla perusopetusta eriytyvissä väestöllisissä olosuhteissa. Useissa Suomen kunnissa lasten määrä vähenee lähivuosina huomattavasti, kasvukeskuksissa puolestaan kehitystä leimaa monikielisen väestönosan kasvu. Tuore opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys luo tilannekuvan perusopetuksen järjestämisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä hyvin erityyppisissä suomalaisissa kunnissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye