Tuoreet kyselyt vahvistavat: naistekijä on usein altavastaaja Suomen elokuva- ja tv-alalla

Suomalainen av-ala on vielä kaukana tasa-arvoisesta, käy ilmi Aalto-yliopiston ja Women in Film and Television Finland ry:n Action! -hankkeen tekemästä kyselystä, johon vastasi 80 alan ammattilaista.

Naisvastaajat kertoivat kyselyssä miehiä huonommasta palkkatasosta ja työllistymismahdollisuuksista sekä pienemmistä henkilökohtaisista apurahoista ja tuotantorahoista. Suurimmiksi työllistymisen esteiksi he kokivat verkostojen puutteen, ikänsä ja sukupuolensa. Suomessa av-alan julkinen rahoitus kohdistuu samoille tuotantoyrityksille, mikä korostaa verkostojen merkitystä työllistymisessä.

Ongelmat ovat samoja, jotka nousivat esiin Tilastokeskuksen 2019 julkaisemassa työelämätutkimuksessa sekä Cuporen 2020 tekemässä elokuva-alalta valmistuneiden työllistymisselvityksessä.  

Action! -hankkeen projektipäällikön Kirsi Reinolan mukaan tasa-arvotyötä hankaloittaa muun muassa se, ettei palkkatasoista ole päteviä tilastoja.

”Av-alan toimijat ja päättäjät tulisi saada sitoutumaan alan kehittämiseen tasa-arvolain näkökulmasta. Lainsäädännön ja rahoituksen välillä on tasa-arvon näkökulmasta epäsuhta, jonka muuttamiseen toivoisimme julkisen rahan painetta”, hän sanoo.

Vähättelevää ja halventavaa puhetta

Syrjintä nousi esille myös, kun alalla toimivien naistekijöiden Pieni aihe -työryhmä selvitti, millaista sukupuoleen sidottua arviointia naiset kohtasivat elokuvahankkeiden rahoitusneuvotteluissa ja kehittelytyössä. Aineisto kerättiin vuonna 2019 haastatteluilla ja kyselyillä, joihin osallistui 40 alan ammattilaista.

Vastaajien mukaan heidän ehdottamiinsa aiheisiin, päähenkilön tai muiden henkilöhahmojen ominaisuuksiin sekä myös elokuvantekijän omaan persoonaan ja sukupuoleen oli kohdistunut toistuvasti vähättelevää ja halventavaa puhetta. Haastateltujen joukossa oli sekä fiktion, dokumenttien että animaatioelokuvien tekijöitä.

”Tasa-arvoon liittyvää tietoa Suomen audiovisuaalisella alalla ei ole riittävästi saatavilla. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka naisia ja miehiä koulutetaan alalle yhtä paljon, toteutuu sukupuolten tasa-arvo työelämässä huonosti tai ei lainkaan. Epätasa-arvo on ilmeinen este ja naisten potentiaali käyttämätön mahdollisuus”, sanoo selvityksen yhteenvetoraportin laatinut Aalto-yliopisto elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen professori Raija Talvio.

Positiivisen kehityksen merkkejä on myös nähtävissä. Naisten ohjaamien elokuvien määrä on kasvussa, ja viime vuonna Elokuvasäätiön ohjaajille antamasta tuesta 51 prosenttia meni naisille, kun osuus oli vuonna 2011 vain neljännes.

”Alan rahoittajien tulisi sitoutua konkreettisiin tasa-arvotavoitteisiin, joiden toteutumista tulee seurata pitkäkestoisesti. Tarvittaessa voi ottaa käyttöön erilaisia kannustimia. Nyt nähdyt muutokset ohjaajien, käsikirjoittajien ja tuottajien kohdalla jäävät toivottavasti pysyviksi. Taiteellisten työryhmien muiden jäsenten kohdalla tasa-arvon toteutumiseen on vielä pitkä matka”, Raija Talvio sanoo.

Lisätiedot:

Action! -hankkeen ja WIFTin selvitys sekä Pieni aihe -tutkimusyhteenveto

Tilastokeskuksen työelämätutkimus (Sutela et al. 2019, 225)

Cuporen tutkimus (Sinnikkyys ja rakkaus liikkuvaan kuvaan. Elokuva-alalle 2005-2019 valmistuneiden työllistyminen, Oksanen-Särelä ja Kurlin Niiniaho 2020)

Lisäksi aikaisemmin on tutkittu kotimaisessa fiktioelokuvassa lisääntyvää ja raaistuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa (Emootio fiktioprosessissa, Reinola 2019)