Mielenterveyttä tulee vahvistaa työelämässä – Hyväksi osoittautuneet toimintamallit tulee ottaa käyttöön koko maassa

OECD:n Health at a Glance (2018) -tutkimuksen mukaan heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa. 

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. 

Psykososiaaliset riskit ja työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia. Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ja Työterveyslaitoksen (24.9) julkaiseman Policy Brief -katsauksen mukaan yksilöön kohdistuvien työkyvyn tukitoimien – ja erityisesti liikunnan, psykoterapian sekä osasairauspäivärahan – hyödyllisyydestä on vahvaa näyttöä. 

Yksilöön kohdistuvan tuen lisäksi on syytä panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen ja yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa.

Mielenterveyttä voidaan vahvistaa vaikuttavasti työyhteisöissä

Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen. Mielenterveyden vahvistaminen on syytä huomioida monissa työpaikan toimissa lakisääteisistä suunnitelmista, muutosjohtamiseen ja palkitsemisjärjestelmistä ristiriitojen ratkaisumalleihin.

Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Tämä puolestaan tukee työntekoa. Myös sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.

Stigman eli häpeäleiman vähentäminen on keskeinen keino vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Puhumattomuus ja häpeä nostavat kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään.

Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta. Varhainen tuki työpaikalla myös helpottaa työntekijän läheisten kokemaa kuormaa. 

Koronaepidemia haastaa työpaikat – tukea ja mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja tarvitaan

Koronaepidemiatilanteen paheneminen haastaa entistä kovemmin työpaikat ja työhyvinvoinnin. Työpaikat tarvitsevat tukea, jotta koronakriisin vaikutuksista selvitään. Tarvitsemme johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämistä laajasti työpaikoille.

Toimintatapoja on koottu sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuuden työkalupakkiin. Muita esimerkkejä hyvistä toimintamalleista ovat muun muassa julkisuudessa esillä olleiden S-Ryhmän, Hailuodon, Janakkalan sekä Kempeleen esimerkit.