Pienille lapsille suunnattu autismikirjon häiriön seulontakysely nyt Lastentalo.fi-palvelussa
Autismikirjon häiriöt ovat kehityksellisiä häiriöitä, joihin liittyy vaikeutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneita ja toistavia käyttäytymispiirteitä.
Pienen lapsen kohdalla epäily autismikirjon häiriöstä herää yleensä silloin, kun lapsen katsekontakti ja kiinnostus toisia ihmisiä kohtaan on vähäistä, puhe puuttuu tai se kehittyy hitaasti ja lapsen leikkitaidot ovat puutteelliset. Lapsella saattaa olla myös epätavallisia käyttäytymispiirteitä kuten maneereita tai jumiutumista tiettyjen esineiden tai asioiden pariin. Vaikeaoireisempaa autismikirjon häiriötä aletaan yleensä epäillä lapsen ollessa noin 1,5–2 vuoden ikäinen.
”Kyselyn tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mahdollisimman varhain lapset, joilla on autismikirjon häiriö. Näin myös kuntouttavat toimenpiteet voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa ja edesauttaa siten lapsen kehitystä”, kertoo neuropsykologi Tuulia Lepistö-Paisley Uudesta lastensairaalasta.
Lievät autisminkirjon häiriöt eivät ole välttämättä todettavissa pienillä lapsilla, vaan ne diagnosoidaan usein vasta koulun alkaessa (7–9-vuotiailla). Oireet voivat myös tulla selvemmin esille, kun sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimukset lisääntyvät. Oireiden vaikeusaste vaihtelee, mutta oleellista on, että oireista aiheutuu merkittävää haittaa. Autismikirjon häiriöitä on noin 1–2 %:lla väestöstä.
Vanhemmat täyttävät kyselyn – yhteys tarvittaessa neuvolaan
Seulontakysely on tarkoitettu vanhempien täytettäväksi ja se soveltuu 16 kuukauden – 2,5 vuoden ikäisille lapsille. Kyselyn täyttäjä saa yhteenvetona arvion siitä, onko autismikirjon häiriön riski lapsen kohdalla matala, keskitasoinen vai korkea. Hänet ohjataan olemaan yhteydessä neuvolaan, jos lapsen kehityksestä on herännyt huoli tai jos kyselyn tulos osoittaa keskitasoista tai korkeaa riskiä.
”Kyselyn tulos on suuntaa antava eli sen perusteella ei voida varmuudella sanoa, onko lapsella autismikirjon häiriö vai ei. Kohonnut pistemäärä saattaa johtua myös muusta kehityksellisestä vaikeudesta. Varsinaisen diagnostisen arvion tekee aina terveydenhuollon ammattilainen”, sanoo lastenneurologi Anne Sarajuuri Uudesta lastensairaalasta.
Sähköisesti täytettävään muotoon muunnettu M-CHAT-R/FTM on maailmalla laajasti käytössä oleva seulontakysely. M-CHAT-R/FTM - seulontakyselyn sähköisen version on toteuttanut HUS Tietohallinto ja se on hyväksytty CE-merkityksi lääkinnälliseksi laitteeksi. Kysely on suomenkielinen, mutta sen paperiversio on saatavilla useilla muilla kielillä osoitteesta www.mchatscreen.com
Lastentalo.fi on erikoissairaanhoidon palvelu, jossa on tietoa lasten sairauksista, hoidosta ja hoitoon valmistautumisesta. Löydät Lastentalosta myös laajan tietopaketin autismikirjon häiriöstä. Lastentalo.fi on osa Terveyskylää, joka on sairaanhoidon huippuasiantuntijoiden kehittämä palvelu. Se on tiukasti kytköksissä yliopistolliseen tutkimukseen. Terveyskylässä palvelee myös terveydenhuollon digitaalinen palvelukanava Omapolku, jossa on digihoitopolkuja ja etävastaanottoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Neuropsykologi Tuulia Lepistö-Paisley, p. 050 465 2906, tuulia.lepisto-paisley@hus.fi
Uusi lastensairaala
Lastenneurologi Anne Sarajuuri, p. 050 427 2740, anne.sarajuuri@hus.fi
Uusi lastensairaala
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Brain arteriovenous malformations cause sudden out-of-hospital deaths only very seldom24.6.2025 08:59:37 EEST | Press release
A Finnish study showed that brain arteriovenous malformations (AVM) lead to sudden out-of-hospital deaths only very seldom. Surprisingly, epileptic seizures proved to be a more common cause of death than brain hemorrhages.
Sammanslutningens stämma godkände HUS-sammanslutningens budgetram för 202618.6.2025 15:04:48 EEST | Pressmeddelande
Sammanslutningens stämma godkände HUS budgetram för 2026 och tillsatte en ny sammanslutningsstyrelse.
Yhtymäkokous hyväksyi HUS-yhtymän vuoden 2026 talousarviokehyksen18.6.2025 15:04:48 EEST | Tiedote
Yhtymäkokous hyväksyi HUSin talousarviokehyksen vuodelle 2026 ja asetti uuden yhtymähallituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme