Työtä yhdessä 2020 -tapahtuma luotasi kuntien uutta roolia työllisyydenhoitajana: Ensi vuonna yhä useampi työtön saa työnhakupalvelunsa TE-toimiston sijaan kunnalta

Työministeri Tuula Haatainen: Tavoitteena 80 000 uutta työllistä
Työministeri Haatainen painotti avauspuheenvuorossaan, että hallitus tulee uudistamaan TE-palveluja ja vahvistamaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä: “Työvoimapalvelujen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme, sillä nykyiset rakenteet eivät riitä yksin tukemaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Työllisyyden kuntakokeiluihin on lähtemässä 123 kuntaa tammikuussa.
Uudistukselle on tarvetta, sillä Suomessa oli syyskuussa 208 000 työtöntä - 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 55-vuotiaiden ja osatyökykyisten työllisyysastetta halutaan nostaa ja maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, asemaa edistää. Seminaarissa kuultiinkin Helsingin kaupungin Työvoima- ja maahanmuuttoyksikön koordinoiman Women to Work-hankkeen kokemuksia maahanmuuttajanaisten työllistämisen tukemisesta. Keskeistä hankkeessa ovat omakieliset ohjaajat sekä tuloksekas yritysyhteistyö. Työministeri Haatainen nosti esiin myös palkkatuen käytön lisäämisen, oppivelvollisuuden laajentamisen ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen. Lisäksi kehitetään työttömyysturvaa, kotouttamispalveluja sekä nuorille suunnattuja Ohjaamo-palveluja: “Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa, että asiakkaat saavat oikeaa palvelua oikeaan aikaan ja varmistaa sujuvat siirtymiset palvelujen välillä”, Haatainen kiteytti.
Kunnat valmistautuvat isoon rooliin työllisyydenhoidossa
Työministerin puheenvuoroa seurasi paneelikeskustelu, johon osallistuivat pääkaupunkiseudun kuntakokeilujen johtajat sekä Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg. Pääkaupunkiseudun kunnat eli Helsinki, Espoo ja Vantaa valmistautuvat vuodenvaihteessa ottamaan vastaan TE-toimistoilta siirtyviä resursseja sekä asiakkaita, ja työllisyydenhoidon rakenteiden ja organisoinnin muutos vaatii uudenlaista yhteistyötä.
“Meitä kiinnostaa, mitä voimme kaupunkeina tehdä sen eteen, että koko Suomen työmarkkinat toimivat ja työttömyys vähenee, painotti Ilkka Haahtela, Helsingin kuntakokeilun johtaja. Espoon kuntakokeilun johtaja Hilla-Maaria Sipilä puolestaan korosti, että kuntakokeilu pohjaa niin kutsuttuun TYP-malliin: “Kunnat ja valtio tuottavat jo tällä hetkellä monialaisia työllistymistä edistäviä palveluja yhdessä. Kuntakokeilun toimintamallissa sovitamme palveluita yhteen vielä laajemmin ja tarjoamme niitä asiakkaalle yhden luukun periaatteella. Tavoitteena ovat uudet pysyvät rakenteet”.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg nosti esille työvoiman saatavuuskysymykset ja kohtaanto-ongelmat: “Emme saa jättää työnhakijoita yksin, vaan meidän on oltava työnhakijoiden apuna. Kuntakokeilut antavat meille aidon mahdollisuuden luoda tähän päivään ja yhteiskunnan tilanteeseen sopiva malli”.
Vantaa-Keravan kuntakokeilun johtaja Susanna Taipale-Vuorinen korosti työnhakijoiden moninaisuutta: “Työpaikkoja tarvitaan myös osatyökykyisille. Kohtaanto-ongelmaa voidaan ratkaista luomalla joustavia ratkaisuja suomen kielen koulutusten suhteen. Osa työllistymisen esteiden purkamisesta taas vaatii vahvaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspuolen kanssa”.
Kuntakokeilujen johtajat nostivat esiin tiedolla johtamisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön merkityksen.
“Työt syntyvät yksityisellä sektorilla. On tärkeää löytää innovatiivisia tuotteita, jotka kestävät aikaa ja tuovat työtä Suomeen. Julkishallinnon ja alueellisten toimijoiden tehtävänä on sovittaa palaset yhteen niin, että saamme työvoimaa näille työmarkkinoille”, summasi Haahtela.
Työterveyspsykologi muistutti tasapainon merkityksestä
Etätyö on ollut osa suomalaista työelämää uudella tavalla koronakeväästä asti. Tämän seurauksena työn tekemisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi. Työterveyspsykologi Satu Lähteenkorva muistutti voimauttavassa puheenvuorossaan tasapainon merkityksestä. Koronapandemian seurauksena moni on joutunut karsimaan työpäivästään tuttuja elementtejä: “Näistä syistä on hyvä miettiä, mitkä asiat tuovat vaihtelua etätyöpäiviin. Työhyvinvointi ja työssä onnistumisen kokemus ovat vahvasti sidoksissa vuorovaikutustilanteisiin. Aito kohtaaminen on merkityksellistä.”
Rohkeilla kokeiluilla tuloksiin - vaikuttavuuden todentaminen
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden asiantuntija Jonna Heliskoski kertoi yhteisen työn mallintamisesta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Keskeinen työväline on yhteiskehittäminen. Esimerkkinä Heliskoski esitteli nuorten työllisyyden ekosysteemityön Espoossa. Espoon tavoitteena on puolittaa nuorisotyöttömyys vuoden 2022 loppuun mennessä. Heliskoski kannusti kuntakokeiluun valmistautuvia kuntia pohtimaan vaikuttavuutta: “Riittävät palveluratkaisut ovat nyt jo olemassa. Nyt on suuri tarve kehittää vaikuttavuuden johtamista. Mallintamiseen tarvitaan uudenlaisia tiedon tuottamisen työvälineitä”.
Maailma muuttuu pala palalta softaksi
Teknologiavaikuttaja ja yrittäjä Taneli Tikka avasi näkymiä tiedolla johtamiseen ja tulevaisuuden työhön. Uusi työ tulee nojautumaan entistä vahvemmin digitaalisiin palveluihin ja hyödyntämään uutta teknologiaa robotiikan ja tekoälyn avulla. Työtehtäviä katoaa, kun rutiinitehtävät siirtyvät koneiden hoidettavaksi ja uusia töitä syntyy.
“Muutos on vasta alussa. Suuret toimialat alkavat vasta nyt rullaamaan”, Tikka visioi ja korosti, että ihmisen tehtäväksi jäävät tulevaisuudessa työt, joihin kone tai teknologia ei pysty, esimerkiksi empatiaan liittyvät työt. Tulevaisuuden työntekijöiden hyödyllisiä taitoja ovatkin vuorovaikutustaidot, monialaisuus, oppimiskyky sekä yrittäjähenkisyys. Tulevaisuuden organisaatioille keskeistä on kollegiaalinen oppiminen ja verkostomainen tapa toimia.
Pärjäämme tekemällä työtä - yhdessä
Työnantajien rooli on avainasemassa työllisyydenhoidon ratkaisuja etsittäessä. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg painotti, että tämän päivän maailmassa pärjää vain yhteistyötä tekemällä: “Rakennamme nyt ihan uusia malleja. Jatkuva vuoropuhelu yritysten, kolmannen sektorin ja muiden verkostojen kanssa on tässä kehittämistyössä keskeistä. Elinvoima on kunnille olennaisen tärkeää - tarvitaan uusia yrityksiä ja sen myötä työpaikkoja.”
Työtäyhdessä2020 -tapahtuman virtuaalisella viestiseinällä käytiin päivän mittaan vilkasta keskustelua. Kysymys yhdenvertaisista palveluista nousi esiin useita kertoja. Lindbergin mukaan palvelujen yhdenvertaisuus tarkoittaa asiakaslähtöisyyttä: “Se on sitä, että työnhakija saa juuri ne palvelut, joita hän tarvitsee. Kunnat hyötyvät siitä, että kuntalaiset ovat työssä ja voivat hyvin. Tähän panostaminen maksaa kyllä itsensä takaisin.”
Seuraavaan Työtä yhdessä 2021 -tapahtumaan haastamme mukaan yritykset ja yrittäjät. Pysy siis kuulolla!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hilla-Maaria Sipilä, Espoon kuntakokeilun johtaja, työllisyyspalveluiden päällikkö / Elinkeino- ja kaupunkikehitys / Espoon kaupunki, puh. 043 824 6624, sähköposti: hilla-maaria.sipila@espoo.fi
Heidi Lehtovaara, palveluesihenkilö, Helsingin kaupunki / Kaupunginkanslia/ Elinkeino-osasto/Työvoima- ja maahanmuuttoyksikkö, puh. 09 310 46752 / 050 3489 807, sähköposti: heidi.lehtovaara@hel.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 1 / PB 1
02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD
+358 9 816 21http://www.espoo.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Stadsträdgårdens trädbank hjälper Esbo att anpassa sig till klimatförändringen12.6.2025 11:19:59 EEST | Pressmeddelande
Den globala uppvärmningen kommer inom en snar framtid att leda till liknande väderförhållanden i Esbo som i Centraleuropa. Därför bereder sig staden på och anpassar sig till klimatförändringen genom ett nytt försök, där trädslag importeras från sydliga länder och odlas som framtida gatuträd.
Kaupunginpuutarhan puupankki auttaa Espoota sopeutumaan ilmastonmuutokseen12.6.2025 11:19:59 EEST | Tiedote
Ilmaston lämpeneminen tuo lähitulevaisuudessa Espooseen Keski-Euroopan olosuhteet. Siksi kaupunki varautuu ja sopeutuu ilmastonmuutokseen uudella kokeilulla, jossa etelästä tuotuja puulajeja kasvatetaan tulevaisuuden katupuiksi.
Espoossa ja Kauniaisissa toisen asteen opinnot pääsee aloittamaan syksyllä 2025 yhteensä yli 3900 oppivelvollista nuorta12.6.2025 08:56:41 EEST | Tiedote
Espoon kaupungin suomenkielisissä lukioissa aloittaa tulevana syksynä 2151 uutta opiskelijaa (vuonna 2024: 2 123), Steinerkoulun lukiossa 34 ja Kauniaisten lukiossa 134. Aloituspaikkoja on varattu syksyllä 2025 alkavaan suomenkieliseen lukiokoulutukseen 66,3 %:lle Espoon perusopetuksen päättävistä oppilaista. Ensisijaisia hakijoita kevään yhteishaussa Espoon suomenkielisiin lukioihin oli 2599 (vuonna 2023: 2615). Hakijamäärä laski vain 16 opiskelijalla edellisestä vuodesta. Espoon ruotsinkielisen lukion Mattlidens gymnasiumin yleislinjalle haki ensisijaisia hakijoita 143, aloituspaikkoja oli 200. Mattlidens gymnasiumin IB-linjalle haki ensisijaisia hakijoita 74, aloituspaikkoja oli 50. Aloituspaikkoja on varattu ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen 64 %:lle Espoon ruotsinkielisen perusopetuksen päättävistä oppilaista. Kauniaisten ruotsinkielisessä lukiossa aloittaa syksyllä 97 uutta opiskelijaa. Omniaan valittiin yhteishaussa yhteensä 1 550 uutta opiskelijaa, joista 1260 on oppivelvollis
Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote kesäkuu 202511.6.2025 18:37:51 EEST | Tiedote
Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2024 -tietoisku on valmistunut. Espoon väestönlisäyksestä selvästi suurempi osa tuli vuonna 2024 kokonaismuuttovoitosta (5 304 henkeä) kuin luonnollisesta väestönlisäyksestä (1 651 henkeä). Espoon väkiluku oli huhtikuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 322 750. Espoon työvoimasta 10,8 % työttömänä.
Salin täydeltä rytmejä jokaiseen makuun: Sellosalin syyskausi 2025 tarjoilee nuoria lahjakkuuksia ja nostalgian voimaa10.6.2025 09:42:10 EEST | Tiedote
Monipuolisesta musiikkitarjonnasta, tasokkaasta lastenkulttuurista ja esittävän taiteen helmistä tunnettu Sellosali on julkaissut syyskauden värikkään ohjelmistonsa. Luvassa on tapahtumia moneen makuun kotimaan laulajahuipuista aina kansainvälisiin erikoisvierailuihin. Sellosalin tapahtumat ovat pääosin ikärajattomia, joten keikkaelämysten ja kulttuuritarjonnan ääreen ovat tervetulleita myös alaikäiset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme