Liikunta lapsena voi kantaa pitkälle – lapsuuden liikunnalla yhteys työurien kehittymiseen
Arviolta vain noin kolmannes suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti vähintään tunnin reippaasti päivässä. Liikunta ja siihen panostaminen voivat toimia myös investointina, jonka tulokset näkyvät vuosikymmenten päästä parempana työmarkkinoille kiinnittymisenä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunta-aktiivisuuden ja työurien välisiä yhteyksiä lapsuudesta aikuisuuteen vuosina 1980–2010. Tulosten mukaan liikunta oli positiivisesti yhteydessä työssäolokuukausiin ja negatiivisesti yhteydessä työttömyyskuukausiin. Lapsuudessa paljon liikkuneilla oli aikuisena keskimäärin kuukausi enemmän työllisyyskuukausia vuodessa verrattuna lapsena vähän liikkuneisiin.
– Lapsuuden liikunnan yhteydet työuriin ovat Suomen kansantalouden näkökulmasta kiinnostavia, koska väestörakenne kasvattaa painetta sille, että mahdollisimman moni työikäinen olisi työelämässä työkykyisenä mahdollisimman pitkään, kertoo Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Tutkimus keskittyi koulutuntien ulkopuolella tapahtuvaan vapaa-ajan liikuntaan 9-15 vuoden iässä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät – LASERI -tutkimusta ja Tilastokeskuksen työmarkkinatietoja. Aineistojen yhdistäminen mahdollisti LASERI -tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden liikunnan ja työmarkkinatoteutumien yhteyksien tarkastelun 30 vuoden ajalta.
– Elämänkulkunäkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella liikunnan merkitystä pitkällä aikavälillä, sillä liikunnan vaikutukset voivat kumuloitua vuosien päähän, Kari kertoo.
Liikunta yhteydessä muuhunkin kuin terveyteen ja kuntoon
Lapsuuden liikunta ei suoraan johda korkeampaan työllisyyteen. Yhteys voi selittyä terveydellä, sosiaalisilla suhteilla, kognitiivisilla taidoilla tai signaloinnilla.
– Liikunnan yhteydet terveyteen ovat kiistattomia. Parempi terveys voi näkyä alempina sairauspoissaolomäärinä tai tehokkaampana työssä suoriutumisena. Tämä voi selittää liikunnallisesti aktiivisten lasten paremman työmarkkinoille kiinnittymiseen vähemmän liikkuneisiin lapsiin verrattuna.
Organisoitu liikunta voi myös laajentaa lapsen sosiaalisia suhteita ja verkostoja. Työurien näkökulmasta verkostoilla voi olla suuri merkitys koulutuspolulta työmarkkinoille siirryttäessä tai työurien myöhemmässä kehityksessä esimerkiksi työpaikkaa vaihdettaessa.
Lapsuuden liikunta voi myös parantaa oppimisen edellytyksiä, kuten tarkkaavaisuutta tai toiminnanohjausta. Näiden taitojen kehittyminen voi olla olennaista koulumenestyksen ja peruskoulun jälkeisen kouluttautumisen näkökulmasta. Nämä puolestaan luovat pohjaa työurien kehitykselle.
– Signaloinnilla puolestaan tarkoitetaan sitä, että työnantajat voivat kokea liikunnallisen elämätavan tekijänä, joka kuvastaa työntekijän hyvää terveyttä, motivaatiota, kunnianhimoa ja tuottavuutta. Tämä voi vaikuttaa työnantajien rekrytointipäätöksiin ja siten selittää eroja työmarkkinoille kiinnittymisessä työuran eri vaiheissa, Kari pohtii.
Alkuperäisjulkaisu:
Kari J.T., Pehkonen, J., Tammelin, T.H., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O.T. 2020. Childhood physical activity as a labor market investment. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, doi: 10.1111/sms.13829. Online ahead of print.
Lisätietoja:
Yliopistonopettaja Jaana Kari
jaana.t.kari@jyu.fi
+358406234336
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriViestinnän asiantuntija / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636iiro.p.l.vuori@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme