Vaikuta vesienhoitoon - anna palautetta ehdotuksesta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2022-2027

Pohjois-Karjalan alueen pinta- ja pohjavesiä koskevan Vuoksen vesienhoitosuunnitelman ja sitä täydentävän toimenpideohjelman (2016-2021) toteutus on parhaillaan käynnissä. Nyt suunnitelmat on tarkistettu vuosiksi 2022-2027. Suunnitelmaehdotuksessa kerrotaan vesistöjen ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja siitä, miten vesien tilaa aiotaan parantaa. Suunnitelmasta ja toimenpide-ehdotuksista pyydetään kansalaisilta, viranomaisilta, yrityksiltä ja järjestöiltä kannanottoja 2.11.2020 – 14.5.2021 välisenä aikana (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito). Palautetta hyödynnetään vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman viimeistelyssä. Vesienhoitosuunnitelmat vahvistetaan valtioneuvostossa vuoden 2021 lopussa.

Vesien hyvä tila vaatii tekoja, aikaa ja rahaa

Vesienhoidon tavoite on, että kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Pohjois-Karjalassa vedet ovat jo pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Parantamistoimia tarvitaan kuitenkin, sillä tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa on 83 vesimuodostumaa, ja lukuisissa vesistöissä on riski tilan heikentymiseen. Mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä sekä Taipaleenjoessa ja Koitajoen alajuoksulla tila on edelleen tyydyttävä. Pääosa muista hyvää huonompaan tilaan luokitelluista vesistöistä on pienehköjä.

Pohjavesien tila on pääosin hyvä. Ilomantsin Sonkajan, Kontiolahden Jaamankankaan, Kulhon ja Lykynlammen sekä Polvijärven Lavalammen pohjavesialueet on nimetty riskialueiksi niillä todettujen haitallisten aineiden vuoksi. Sonkajan, Kulhon ja Lykynlammen pohjavesialueiden kemiallinen tila on arvioitu huonoksi. Pohjois-Karjalassa on lisäksi nimetty 12 pohjavesialuetta ns. selvityskohteiksi, joilla on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Suurimmalle osalle riskialueista ja selvityskohteista on laadittu suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suojelusuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttaminen on tärkeää pohjavesien tilan turvaamisen kannalta. Huonossa kemiallisessa tilassa olevilla riskialueilla hyvä tila arvioidaan saavutettavan vuonna 2027 tai sen jälkeen.

Pintavesien tilaa heikentävät Pohjois-Karjalassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot ja kaivannaisteollisuus. Vesienhoidon painopistealuetta ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joihin kohdistuu runsaasti kuormittavaa toimintaa. Alueella sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä. Rehevöitymisen vähentämiseksi toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan ehdotetaan lisää toimenpiteitä. Lisäksi on suunniteltu kunnostustoimia rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi.

Outokummun alueen vesistöissä kemiallista tilaa heikentää veden nikkelipitoisuus kaivostoiminnan seurauksena. Kemiallista tilaa arvioidaan vesistöissä myös ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella. Kalatulosten perusteella kemiallinen tila Pielisjoessa ja useissa humuspitoisissa vesistöissä on hyvää huonompi. Petokalojen elohopeapitoisuus on runsashumuksisissa vesistöissä yleisesti korkeahko. Tämä on seurausta kaukokulkeumasta ja osin maankäytöstä, joka lisää humuksen huuhtoutumista. Palonestoaineiden (PBDE) ympäristönlaatunormi ylittyy valtakunnallisesti kaikissa vesistöissä.

Kuormituksen lisäksi rakenteelliset muutokset, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Tilan parantamiseksi esitetään lukuisia toimia, mm. elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä. Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Rakentaminen on heikentänyt niiden ekologista tilaa, erityisesti kalastoa vaellusesteiden kautta. Toimenpiteet Saimaan järvilohen ja -taimenen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi jatkuvat myös tulevina vuosina laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Muutokset tapahtuvat vesistöissä hitaasti. Hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan useissa vesistöissä aikaa vähintään vuoteen 2027.

Yhdessä tekemällä onnistumme

Vesien hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan kaikkien, niin valtion, kuntien, toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin työtä – yhdessä tekemistä. Tilaa parantavien toimien tulee olla käynnissä viimeistään vuonna 2027. Valtio vauhdittaa vesienhoitoa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla, jonka toteuttamiseen on varattu 69 miljoonaa euroa vuosille 2019-2023. Myös HELMI-elinympäristöohjelman ja NOUSU-vaelluskalaohjelman kautta toimia toteutetaan.  

Vesistöjen kunnostustoimet etenevät Pohjois-Karjalassa hyvässä vauhdissa ja yhteisvoimin, mm. Jukajoella, Onkamojärvillä, Tohmajärvellä ja Viinijärvellä. Järviyhdistyksiä toimii maakunnassa useita. Kiinnostus vesien tilaan on vilkasta ja uusia, vesistöjen tilasta huolestuneita tahoja ilmoittautuu mukaan yhteistyöhön.

Tutustu kuulutusmateriaaliin ja kerro mielipiteesi

• www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
• http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin
• www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi
• www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala