Neuvostoliiton ja natsi-Saksan propagandassa hyödynnettiin runsaasti lapsiaiheisia kuvia

FM Silja Pitkänen tutki väitöskirjassaan 1930-luvun neuvostoliittolaisia ja saksalaisia aikakauslehtiä ja niissä julkaistuja lapsiaiheisia valokuvia. Lapset esitettiin propagandistisissa kuvissa usein kodin piirissä mutta myös esimerkiksi ojentamassa kukkia maiden johtajille.

– Lapsia esittävissä valokuvissa oli usein vahva viesti ja niillä pyrittiin sekä vaikuttamaan lehtien lukijoiden ajatteluun ja toimintaan, että kertomaan tarinaa tulevaisuuteen katsovasta voimakkaasta kansakunnasta, Pitkänen toteaa.

Koti, koulu ja isänmaa

Valokuvapropagandassa tuotiin esiin monia arkisia asioita, kuten idyllistä perhe-elämää. Lisäksi ylistettiin varhaiskasvatuksen, harrastustoiminnan ja kouluopetuksen korkeaa tasoa kummassakin maassa.

– Saksalaisessa lehdessä pohdittiin esimerkiksi, missä iässä lapsi on riittävän ”karaistunut” aloittamaan koulunkäynnin. Artikkeli oli kuvitettu eri-ikäisten lasten muotokuvilla, Pitkänen esittelee. – Naistenlehti edusti natsien ajatusmaailmaa, ja joissain numeroissa esiintyi myös eugeniikkaa edistävää valokuva-aineistoa, Pitkänen jatkaa.

Vapaa-ajallaan neuvostoliittolaiset ja saksalaiset lapset kuvattiin usein marssimassa tai harrastamassa muuta yhteisöllistä liikuntaa nuorisojärjestöjen retkillä ja leireillä. Pioneerit, Hitler-Jugend ja monet muut nuoriso-organisaatiot olivatkin erittäin tärkeitä Neuvostoliitossa ja kansallissosialistisessa Saksassa.

Pitkänen kertoo, että lasten kuvien avulla propagoitiin myös lasten elämänpiiriin suoraan liittymättömiä asioita, kuten pyrittiin oikeuttamaan Saksan 1930-luvun aluelaajennuksia. – Lapsia muun muassa kerrottiin ”pelastetun” Saksaan Itävallan kurjista oloista, ja kun Itävalta oli ”palautettu valtakunnan yhteyteen”, lapset saattoivat mennä takaisin koteihinsa, Pitkänen toteaa.

Stalinin ja Hitlerin pienet ystävät

Todellisuuden ja kuvalehtien propagandan välinen ero saattoi olla suurikin. Lasten kautta esimerkiksi Neuvostoliiton elintarviketilanne esiteltiin erinomaisena. Lapset herkuttelivat kuvissa jäätelöllä ja suklaalla, ja kuvatekstissä kerrottiin, että nämä ennen ylelliset elintarvikkeet ovat nyt jokapäiväisiä nautintoja Neuvostoliitossa. – Todellisuudessa tilanne ei ollut aivan näin ruusuinen, sillä elintarvikkeista oli usein puutetta, Pitkänen huomauttaa.

Lapset esitettiin molempien maiden propagandalehdissä myös avoimesti poliittisissa yhteyksissä. Hitler näytettiin muun muassa tervehdyskäynneillä lapsiperheiden luona ja korostettiin, kuinka kolmannen valtakunnan johtaja ystävystyi lasten kanssa. Saksalaisen naistenlehden eräässä valokuvassa esiintyy noin 5-vuotias tyttö kuiskaamassa jotakin Hitlerin korvaan, ja kuvateksti toteaa, että vain ”Hitler-setä” saa kuulla salaisuuden. Sekä Hitler että Stalin esiintyivät mielellään koko kansan isähahmoina.

– Lapsi symbolina viittasi aina tulevaisuuteen, Neuvostoliiton ja natsi-Saksan uljaaseen huomiseen, jossa uudet ihmiset elävät entistä parempaa jokapäiväistä elämää, Pitkänen kiteyttää.

FM Silja Pitkäsen yleisen historian väitöskirjan ’”The Future Belongs to Us!” Children in Soviet and German Propaganda Photographs Published in USSR in Construction and N.S. Frauen-Warte 1930–1939’ tarkastustilaisuus pidetään 13.11.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii dosentti Annette Vowinckel (Humboldt-Universität zu Berlin) ja kustoksena dosentti, yliopistotutkija Simo Mikkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjan JYU Dissertations numerona 316, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8383-3 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8383-3

Yliopiston ulkopuolisen yleisön toivotaan seuraavan väitöstä verkkolähetyksenä. Tilaisuuden livestream on seurattavissa Moniviestimestä osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-pitkanen-131120.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358 408093949.

Taustatietoja: FM Silja Pitkänen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2001 Jyväskylän normaalikoulun lukiosta. Hän on opiskellut historiaa, taidehistoriaa ja museologiaa Jyväskylän ja Turun yliopistoissa, ja valmistunut maisteriksi Turun yliopistosta, European Heritage, Digital Media and the Information Society -maisteriohjelmasta.

Väitöskirjaa tehdessään Pitkänen oli vierailevana jatko-opiskelijana Pietarin HSE-yliopistossa sekä Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella. Hän on toimittanut yhdessä VTT Olli Kleemolan kanssa valokuvien käyttöä historiantutkimuksen lähteenä tarkastelevan teoksen Photographs and History (K&h 2018).

Lisätietoja:

Silja Pitkänen, 0407330622, silja.k.pitkanen@jyu.fi