Audiomedia Oy

Kotkamillsin Markku Hämäläinen: Puupohjaisissa muovittomissa tuotteissa suuri mahdollisuus suomalaisen metsäteollisuuden uusiutumiselle

14.11.2020 10:00:00 EET | Audiomedia Oy | Tiedote

Jaa
Vaikka Kotkamills on erityisen tunnettu uuden muovittoman kuppikartongin tuottamisesta, yhtiö tuottaa sahatavaraa, laminaattipaperia sekä sellua oman sahan purusta ja hakkeesta. Yhteisenä nimittäjänä kaikille tuotteille voidaan pitää niiden muovittomuutta, uusiutuvuutta, hiilen sidontaa ja kykyä korvata markkinoilla fossiilisia tuotteita. - Me teemme täällä joka päivä ilmastotekoja, muistuttaa toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Laminaattipaperilla päällystetyt rakennuslevyt sitovat hiiltä Hämäläisen mukaan massiivipuun tavoin vuosikymmeniä kestävän elinkaarensa ajaksi. -Laminaatilla päällystetty rakennuslevy on todella kestävä materiaali. Tuotamme kolmanneksen maailman korkealaatuisesta laminaattipaperista, ja meillä on kysyntä jatkunut vahvana koronakriisistä huolimatta.

-Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat erittäin kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia. Esimerkiksi Finlandia talon marmori voitaisiin hyvin korvata tällä levyllä, ja tuskin kukaan huomaisi eroa marmoriin.

Hämäläisen mielestä sahateollisuuden sivuvirtoja kuten purua ei tulisi ohjata energiakäyttöön valtiovallan tulevilla energialinjauksilla. – Sahanpurua ei tietenkään pidä polttaa, vaan sen saatavuus korkeamman jalostusasteen tuotteisiin tulee turvata. Tämä laminaattipintainen rakennuslevy on yksi hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista.

Painetta kuluttajilta ja lainsäätäjiltä muovin vähentämiseen

Täysin uusiutuvan ja kierrätettävän kuppikartongin merkittävyys on Hämäläisen mukaan siinä, että yhtiössä on onnistuttu kehittämään kartonki, josta tehdyt kupit, rasiat ja astiat pitävä rasvat ja nesteet sisällään ilman muovipäällystettä.

-Läpimurron tekeminen markkinoilla on pitkä prosessi. Jokainen kupin valmistaja ja sen käyttäjä toteuttaa oman testiohjelmansa tuotteella ja se on hidasta. Olimme päässeet hyvään vauhtiin tämän vuoden alussa esimerkiksi italialaisen Lavazza Professionalin kanssa, mutta sitten tuli pandemia.

Kun pikaruokaravintolat sulkivat ovensa ja urheilu- ja muut tilaisuudet loppuivat, kertakäyttökuppien ja -astioiden valmistus loppui tehtaiden sulkiessa ovensa. – Kaikki tämä tapahtui juuri maaliskuussa, kun meidän piti tehdä sopimukset muutaman uuden brändin omistajan kanssa. Tiedämme, että isoilla käyttäjillä on valmius jatkaa heti siitä mihin jäätiin, kun pandemia saadaan hallintaan.

-Eihän tämä tavoite muovin korvaamisesta uusiutuvalla materiaalilla ole mihinkään koronan aikana hävinnyt. Nyt läpimurtoon syntyi pakollinen aikalisä, kun tuotteitamme käyttävä pikaruoka- ja kahvilasektori taistelee olemassaolostaan.

Kertakäyttökuppien ja -astioiden markkinoilla uusien tuotteiden läpimurto tapahtuu kuluttajamarkkinoilla olevien brändien kautta. Pikaruoka- ja kahvilaketjut ovat Kotkamillsin muovia korvaavien tuotteiden kannalta avainasiakkaita. – Kun pyritään globaaleille markkinoille, iso kysyntä tuotteiden valmistajille saadaan aikaan brändien omistajien kautta. Ison brändin omistajan kanssa saadaan luotua nopeasti sellainen markkina, jonka tekemiseen pienten toimijoiden kanssa menisi vuosia.

- Lopulta kysyntäpaine tulee kuluttajalta. Kun ihmiset ovat todella valveutuneita ympäristöasioiden suhteen, he ovat alkaneet kysyä uusiutuvien tuotteiden perään. Koko kertakäyttökulttuuri on uudistumassa, kun tietoisuus muoviroskan haitallisuudesta on kasvanut. Toinen paine tulee nyt onneksi lainsäätäjältä.

Hämäläisen mukaan lainsäätäjät voivat EU tasolla ja kansallisesti politiikkatoimilla edistää siirtymää muovin käytöstä uusiutuviin. – Muoviveron käyttöönotto olisi yksi keino. Ongelmana on se, että metsäteollisuus ajaa Euroopan laajuisesti sitä, että muovipäällysteiset kartongit eivät kuuluisi muoviveron piiriin. Meidän mielestämme niiden tuolisi kuulua muoviveron piiriin, koska muovi voidaan tässä meidän ratkaisussamme korvata kierrätettävällä ja biohajoavalla päällysteellä.

-Voihan siihen rakentaa jonkunlaisen porrastuksen siten, että täysmuovimukeille korkeampi vero, mikä alenee sen myötä mitä vähemmän muovia on käytetty.

Digitaalisuus tulee kartonkiin

Vastikään julkistetun yhteispohjoismaisen pakkauskilpailun voittaneet pakkaukset oli valmistettu Kotkamillsin muovittomasta kartongista. Kilpailun arviointikriteereinä olivat idean innovatiivisuus, pakkauksen suojausominaisuudet, hinta, design, käyttäjä- ja ympäristöystävällisyys.

-On tarpeen, että tuotteet suojataan kosteudelta ja pakkauksen ulkopinnalle on voitava painaa korkealaatuisia kuvia. Se edellyttää pakkauskartongin toisen puolen peittämistä kosteussululla ja toiselle puolelle hyvän painojäljen antavaa pigmenttipäällystettä.

Nykyisin kertakäyttömukeista kaksi kolmasosaa on täysmuovimukeja, joita käytetään paljon esimerkiksi erilaisten alkoholijuomien nauttimiseen. Näihin täysmuovimukeihin informaation painattaminen on mahdotonta.Tuotteen soveltuminen digitaaliseen painatukseen avaa mahdollisuuksia erilaisen informaation jakamiseen ja yksilöllisiin pakkauksiin.

– Nykyisiin muovikuppeihin informaation painaminen on mahdotonta, mutta meidän pahvisen kuppimme materiaaliratkaisuun saa valtavan määrän tietoa ja kuvia. Jokainen kuppi voi olla erilainen ja niiden käyttömahdollisuudet esimerkiksi urheilu- ja musiikkitapahtumissa, rannoilla ja laskettelupaikoilla ovat rajattomat, kuvailee Hämäläinen.

Suuri mahdollisuus suomalaiselle metsäteollisuudelle

-Suomalaiselle metsäteollisuudelle on tässä valtava mahdollisuus liiketoiminnan kasvattamiseen puun jatkojalostuksessa. Jos pystyisimme korvaamaan markkinoilla kymmenen prosenttia käytössä olevista täysmuovimukeista, tarvitsisimme heti Kotkamillsin kokoisen kartonkikoneen lisää. Meillä on nyt jo vientiä Englantiin, Saksaan, Ranskaan ja Italiaan ja Venäjälle. Tavoittelemme tuotteellemme globaalia markkinaa ja kasvua.

Hämäläinen on yllättynyt siitä, että kartonkiteollisuutta kiinnostaa muovipäällysteisten pahvimukien osuuden kasvattaminen eikä täysmuovimukien korvaaminen kokonaan uusiutuvalla materiaalilla. – Me olemme pieni yritys ja meidän on vaikea saada ääntämme kuuluviin. Emme me ole torpedoimassa muovipäällysteisten mukien valmistusta, vaan keskitymme omaan strategiaan eli täysmuovimukien korvaamiseen, muistuttaa Hämäläinen.

-Täysin muoviton kuppi on erittäin korkealuokkaista sellukuitua. Kun se saataisiin jätepaperikierrätykseen mukaan ja sen käyttö lisääntyisi, niin se olisi erittäin hyvä lisä kierrätyskuitumarkkinoille.

Mehän korostamme sitä, että kun halutaan säästää metsiä, niin tämän kierrätyskuidun määrä pitäisi maksimoida. Pelkän mekaanisen massan lujuus on niin huono, että se ei sovi muovittoman kuin valmistukseen. Kierrätyksen lisääminen olisi hyvä viesti myös metsäkeskusteluun.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
Lataa
Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia.
Puupohjaisella laminaatilla päällystetyt rakennuslevyt ovat kestäviä, ja niihin voidaan painaa värejä tai kuvia.
Lataa
Lataa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Kotkamills

-
Puunjalostusta samalla tehdasalueella Kotkansaarella vuodesta 1872 alkaen
- 530 henkilön työnantaja Liikevaihto 343 milj. euroa vuonna 2019
- toimitusjohtaja Markku Hämäläinen
- kiertotalouden edelläkävijä ja innovatiivisten tuotteiden valmistaja
- tuotteet: kuusisahatavara, laminaattipaperi, kuluttajapakkauskartongit
- täysin kierrätettäviä AEGLE® ja ISLA® -kartonkituotteita on valmistettu vuodesta 2016 alkaen, ja vuonna 2018 aloitettiin vesipohjaista dispersiota hyödyntävien, muovia korvaavien kartonkilajien valmistus elintarvike- ja muiden pakkausten sekä tarjoiluastioiden materiaaliksi
- tehdasintegraatti hyödyntää raakapuun kokonaan:
o   tukit sahatavaraksi
o   sahauksen sivutuote sahanpuru laminaattipaperin raaka-aineeksi
o   sahauksen sivutuote hake kartongin raaka-aineeksi
- Vedenpuhdistamon kuitupitoinen sivuvirta jalostetaan yhteistyökumppanin kanssa maanparannuskuiduksi

lisätietoa: www.kotkamills.com 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Pohjoismaiden metsäpolitiikat loitontumassa toisistaan15.5.2026 11:02:42 EEST | Artikkeli

Ruotsi vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä Ruotsin metsäpolitiikan arviointiryhmä puolustaa kansallista liikkumavaraa EU:ssa ja käyttää täysimääräisesti unionin sääntelyn tarjoamia joustoja. Tavoitteena on myös vahvistaa metsätalouden asemaa suhteessa ympäristöohjaukseen ja korostaa entistä avoimemmin metsäteollisuuden talousmerkitystä ja kilpailukykyä. Professori Göran Örlanderin vetämän arviointiryhmän Ruotsin hallitukselle laatiman raportin mukaan EU:n luonnon ennallistamisasetus, biodiversiteettitavoitteet ja ilmastopolitiikka ovat lisänneet jäsenmaiden huolta kansallisen päätösvallan kaventumisesta. Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin puheenjohtaja Heli Viiri kommentoi Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikan eroja uuden raportin pohjalta: – Kun Suomessa keskustelu painottuu edelleen vahvasti ilmastopolitiikkaan, hiilinieluihin ja luonnon monimuotoisuuteen, Ruotsissa selvästi halutaan vahvistaa metsäsektorin talousmerkitystä. Metsien kasvun lisääminen, sääntelyn kevent

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen: Ennallistamisen talousvaikutukset poikkeuksellisen merkittäviä6.5.2026 11:34:01 EEST | Artikkeli

Vaikutukset puutteellisesti arvioitu Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan EU:n ennallistamisasetus tulee ohjaamaan Suomen metsäsektorin tulevaisuutta merkittävästi. – Vaikka ennallistamisen tavoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien kestävyyden parantamiseen, sen taloudelliset vaikutukset ovat poikkeuksellisen merkittäviä ja osin puutteellisesti arvioituja. –Ennallistamisen mittakaava, kohdentuminen ja toteutustavat määrittävät pitkälti sen, millaiseksi metsäsektorin taloudellinen merkitys tulevina vuosikymmeninä muodostuu. Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajana toimivan Asikaisen mukaan talousvaikutusten kannalta suurin vaikutus seuraa ennallistettavasta pinta-alasta. – Tutkimus- ja skenaariolaskelmat osoittavat, että talousvaikutukset kiihtyvät nopeasti, jos ennallistaminen laajenee jopa noin 2,5–2,7 miljoonaan hehtaariin. Metsäsektorin arvonlisään miljardiluokan menetys Metsäsektorin arvonlisän menetys on Asikaisen mukaan seurau

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye