Ruijanesikko ei ole ehtinyt sopeutua ilmastonmuutokseen

Euroopan unionin suojeltuihin direktiivilajeihin kuuluva ruijanesikko levisi jääkauden jälkeen etelästä nykyisen Perämeren alueelle sekä toista reittiä Pohjois-Norjaan, kun jää vetäytyi hitaasti pohjoiseen. Silloinen ilmaston lämpeneminen oli hyvin hidasta nykyiseen verrattuna.
– Ruijanesikko on erikoistunut elämään matalakasvuisilla merenrantaniityillä, jotka Suomessa muodostuvat maan kohoamisen yhteydessä. Se hyötyy vahvojen kilpailijoiden puutteesta sekä laidunnuksesta, joka pitää kasvillisuuden matalana, kertoo johtaja Marko Hyvärinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksiköstä.
Vuonna 2013 Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijat istuttivat sekä pohjoisnorjalaista että suomalaista muunnosta (Primula nutans subsp. finmarchica var. finmarchica sekä var. jokelae) viiteen eri kasvitieteelliseen puutarhaan: kummankin muunnoksen kotiympäristöihin Pohjois-Norjan Svanvikiin ja Ouluun ja lisäksi Raumalle, Helsinkiin sekä Viron Tarttoon.
Molemmat muunnokset menestyivät tutkijoiden etukäteisoletuksen mukaisesti eteläisissä puutarhoissa huonommin kuin Oulussa ja Svanvikissa. Tämä osoittaa, että lämpimämpi ilmasto voi olla lajille kohtalokas, jos se ei pysty sopeutumaan tai siirtymään.
– Yllätyimme kuitenkin, kun tulokset osoittivat, että suomalaiset populaatiot menestyivät paremmin Pohjois-Norjassa kuin Oulussa – jopa paremmin kuin paikallinen pohjoisnorjalainen muunnos menestyi siellä, kotiseudullaan, kertoo tutkijatohtori Maria Hällfors Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Research Centre for Ecological Change -tutkimusryhmästä.
– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa siis jo nyt tähän kasvilajiin. Voi vain arvailla, kuinka moni muukin laji kärsii muuttuneista olosuhteista, jos nekään eivät ole pysyneet ilmastonmuutoksen perässä, Hällfors sanoo.
Tutkijoiden mukaan ruijanesikon huono sopeutumiskyky ilmaston lämpenemiseen voi olla yksi osatekijä lajin populaatioiden pienenemisessä.
– Ruijanesikolla ei ole luonnollista leviämisreittiä pohjoisemmaksi. Yksi keino edesauttaa ruijanesikon kaltaisten lajien selviämistä käynnissä olevista ja tulevista haasteista olisikin siirtää ne ihmisvoimin pohjoisempaan, eli käyttää lajiensuojelukeinona niin sanottua avustettua leviämistä, Maria Hällfors pohtii.
Toinen vaihtoehto olisi turvata lajille riittävän isot ja hyvälaatuiset elinympäristöt, jotta populaatiot pysyvät tarpeeksi suurina. Silloin populaatioissa olisi riittävästi perinnöllistä vaihtelua eli erilaisia yksilöitä, joilla suuremmalla todennäköisyydellä voi olla uusiin olosuhteisiin sopivia piirteitä.
– Joka tapauksessa lajin suojelussa pitää panostaa myös ex situ- eli etäsuojeluun. Siinä esimerkiksi lajin siemeniä tallennetaan siemenpankkiin, josta lajia voi tarvittaessa palauttaa luontoon, Maria Hällfors toteaa.
Artikkeli:
Hällfors M, Lehvävirta S, Aandahl T, Lehtimäki I-M, Nilsson LO, Ruotsalainen A, Schulman LE, Hyvärinen M-T. 2020. Translocation of an arctic seashore plant reveals signs of maladaptation to altered climatic conditions. PeerJ 8:e10357 http://doi.org/10.7717/peerj.10357
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkijatohtori Maria Hällfors
,
maria.hallfors@helsinki.fi
@MariaHallfors
yksikön johtaja Marko Hyvärinen,
marko.hyvarinen@helsinki.fi, puh. 02941 24440
@MarkoHyvarinen
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme