ManpowerGroupin työmarkkinabarometri: suomalaisten työnantajien työllistämisaikeet pysyvät heikkoina vuodenvaihteen jälkeen

“Työllistämisaikeiden osalta työnantajat menevät uuteen vuoteen vähintäänkin sekavissa tunnelmissa”, sanoo Suomen ManpowerGroupin toimitusjohtaja Matti Kariola. “Epävarmuus ja riskitekijät eivät ole vähentyneet, ja nyt ollaan odottavalla kannalla ja seuraillaan, mitä tapahtuu pandemiatilanteessa, rajoittamistoimissa sekä niiden seurauksissa kysyntään, niin kotimaassa kuin viennissäkin.”  

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä tietopankki.manpower.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Vaikka korona on heikentänyt työllisyystilannetta selvästi, osaajapulaa se ei silti ole poistanut. “Pandemia on kohdellut eri toimialoja ja niiden työvoiman kysyntää hyvin erilaisesti, mutta edelleen työmarkkinat joutuvat kampailemaan kohtaanto-ongelman kanssa.  Kokemuksemme mukaan siirtyminen toimialalta tai osaamisalueelta toiselle ei tapahdu nopeasti tai helposti ja vaatii useimmiten uudelleenkoulutusta ja ammattiosaamisen täydentämistä tai ajantasaistamista. Jatkuvasta osaamisen kehittämisestä on puhuttu viimeiset vuodet ennen muuta digitalisaation yhteydessä, mutta korona toi asiaan lisäpaineita koko työmarkkinaan”, Kariola toteaa.

Globaalisti työllistämisaikeet vahvistuvat 32:ssa ja heikkenevät kuudessa maassa 43:sta, kun näkymiä verrataan edelliseen vuosineljännekseen. Näkymät heikkenevät 31 maassa, kun niitä verrataan vastaavaan ajankohtaan viime vuonna. EMEA-alueella näkymät paranevat vuosineljännesvertailussa 18 maassa 26:sta, mutta heikkenevät 24 maassa vuosivertailussa.

Tällä kertaa tutkimukseen haastateltiin 367 suomalaista työnantajaa; globaalin koronaepidemian vaikutukset ovat selkeät ja näkyvät tuloksissa niin Suomessa kuin muissakin 42:ssa tutkimukseen osallistuneessa maassa.

Barometrin keskeiset tulokset

• Tammi-maaliskuun työllistämisnäkymien saldoluku on positiivinen neljällä ja negatiivinen kolmella toimialalla seitsemästä. Kvartaalivertailussa tulosten vahvistumista ennakoidaan neljällä toimialalla; vuosivertailussa saldoluvut heikkenevät viidellä sektorilla.
• Vahvimmat työllistämisnäkymät raportoidaan majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Saldoluku (+14) heikkenee 9 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 2 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
• Tukku- ja vähittäiskaupan saldoluku on niin ikään +14, mutta heikentyy sekä edellisestä kvartaalista että vuodentakaisesta.
• Teollisuuden rekrytointiaikeet kehittyvät myönteisesti: saldoluku +13 on vahvistunut 7 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä ja 3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
• Rahoitus- ja vakuutusalalla, kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa työnantajat ennakoivat kohtalaisia työllistämisnäkymiä tammi-maaliskuulle: saldoluku +9 on vahvistunut edellisestä vuosineljänneksestä viidellä prosenttiyksiköllä, mutta tiputusta vuodentakaiseen on 12 prosenttiyksikön verran.
• Muu tuotanto raportoi heikkoja näkymiä: saldoluku -6 on alhaisimmillaan vuoden 2012 mittauksen jälkeen; heikentymistä edellisestä vuosineljänneksestä on 3 prosenttiyksikköä ja vuodentaikaisesta 9 prosenttiyksikköä.
• Muut palvelut -sektorin ennuste on -5, jossa pudotusta vuodentakaisesta on 12 prosenttiyksikköä.
• Alueellisessa tarkastelussa työllistämisen saldoluvut vahvistuvat kolmella alueella neljästä, kun niitä verrataan edelliseen vuosineljännekseen, mutta vuodentakaiseen verrattaessa heikkenevät kolmella alueella.
• Organisaatiokoon mukaan tapahtuvassa tarkastelussa saldoluvut ovat plussalla kaikissa kokoluokissa, vahvin saldoluku +7 tulee keskisuurista organisaatioista. Saldoluku on +3 pienissä ja suurissa yrityksissä.

Luottamus tulevaisuuteen on heikentynyt

Globaalisti vähän vajaa puolet (41 %) työnantajista ennakoi, että rekrytointi palaa koronaa edeltäneelle tasolle seuraavien 12 kuukauden aikana. Suomessa odotuksissa on tapahtunut merkittävä pudotus edellisestä kyselystä: nyt enää 41 % työnantajista uskoo 12 kuukauden aikana tapahtuvaan palautumiseen, kun luku vielä muutama kuukausi sitten oli 78 %. Samalla vastaajien pelko siitä, että työllistämisessä ei enää koskaan palata pandemiaa edeltäneille tasoille, on kasvanut yli 30 prosenttiyksikköä edellisestä tutkimuksesta.

“Lukujen valossa suomalaisten optimistinen näkemys nopeasta paluusta entiseen on kokenut kolauksen. Vaikka maailmalta tulee hyviäkin uutisia, yritysten on valmistauduttava myös siihen, että “uusi normaali” tarkoittaa todennäköisesti jonkinlaista siirtymää erilaiseen tulevaisuuteen, jossa kasvu voi tulla uusilta toimialoilta tai uudesta osaamisesta. Silloin osaamisen saatavuus voi äkkiä muodostua pullonkaulaksi”, Kariola muistuttaa.

[1]Suomen työmarkkinabarometrin tuloksissa huomioidaan kausitasoitettu data. Kausitasoitus on laskennallinen menetelmä, jonka avulla tutkimustuloksista pyritään poistamaan säännöllisenä toistuva kausivaihtelu, joka liittyy esimerkiksi vuodenaikoihin, pyhäpäiviin, lomakausiin ja eri toimialojen sesonkivaihteluihin. Saldoluku saadaan, kun henkilöstömääränsä lisäämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuudesta vähennetään henkilöstömääränsä vähentämistä suunnittelevien työnantajien prosenttiosuus. 

Suomen työmarkkinabarometria koskevat lisätiedot ja liitteet voit ladata osoitteesta https://www.manpowergroup.fi/Ajankohtaista1/

Kaikkien 43 maan tulokset ovat nähtävissä interaktiivisella ManpowerGroup Employment Outlook Survey Explorer -työkalulla https://www.manpowergroup.com/DataExplorer/

Työmarkkinabarometrin vuoden 2021 toisen kvartaalin tulokset julkistetaan 9.3.2021.

Työmarkkinabarometri
Työmarkkinabarometri (ManpowerGroup Employment Outlook Survey) mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. Barometri on lajissaan ainutlaatuinen: se on suurempi, laajempi, pitkäaikaisempi ja kattavampi kuin muut tutkimukset. Barometri lanseerattiin yli 55 vuotta sitten Yhdysvalloissa, ja se on yksi luotetuimmista työllistämisaikeita mittaavista tutkimuksista maailmassa. Suomessa haastateltiin 367 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaa. Kaikki haastatellut vastaavat samaan kysymykseen: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän tammi-maaliskuun aikana verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”