Pohjoismainen What Workers Want -tutkimus osoittaa: Koronakriisi paljasti nopeiden työelämäjoustojen tarpeen ja merkityksen

Vaikka monilla aloilla suurinta osaa töistä ei voidakaan siirtää etänä tehtäviksi, on korona antanut lisäsysäyksen etätyöskentelylle. Viimeistään nyt yritykset ovat joutuneet tekemään tarvittavat investoinnit ja kulttuurimuutoksen sujuvan etätyön mahdollistamiseksi.

”Terveyskriisi on ollut lisäkiihdytin digitalisaatiolle, mikä vahvistaa varmasti kilpailukykyä ja tuottavuutta myös pandemian jälkeen”, Suomen ManpowerGroupin toimitusjohtaja Matti Kariola ennustaa.

Korona on osoittanut, että teknisesti digiloikka on ollut helpohkoa toteuttaa, mutta henkinen puoli tulee jälkijunassa. Ihmiset tarvitsevat ja kaipaavat vuorovaikutusta, yhteistyötä ja kollegoita. “Keskeinen kysymys on, miten nyt osataan tukea jaksamista, motivaatiota ja jonain hetkenä myös paluuta tavanomaisempaan työelämään. Mielenkiintoista on myös ajatella, mitä rokotteen jälkeen – ehkä paluu perinteiseen on halutumpaa ja nopeampaa kuin nyt osaamme ajatellakaan”, Kariola kiteyttää.

Pandemian suurin yksittäinen seuraus on ollut henkilöstön siirtyminen etätyöhön: noin joka viides vastaajista sanoo, että he ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin pandemian vuoksi. Etätöitä tekevissä korostuvat Suomessa erityisesti vanhemmat ikäryhmät. Pohjoismaiden erot koronatoimien laajuudessa näkyvät myös työelämän arjessa: naapurimaassa Ruotsissa jopa yli puolet vastaajista kokee, ettei korona ole merkittävästi vaikuttanut heidän työelämäänsä.

Työpaikolle paluu pandemiatilanteen helpottaessa jakaa työntekijöiden mielipiteitä. Pohdinnassa ovat ihan uudella tavalla oma ja läheisten turvallisuus sekä luottamus omaa työnantajaa kohtaan. Toiveet ja odotukset työelämän arjessa ovat jatkossakin yksilöllisiä, ja joustavuuden merkitys kasvaa. Tutkimus paljastaa, että työntekijöiden – ja sitä kautta yritysten – hyvinvoinnin ratkaisee yrityksen halu ja kyky nopeisiin joustoihin tilanteiden muuttuessa. Tämä lisää osaltaan yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunnetta, joilla on keskeinen rooli työntekijän hyvinvoinnissa.

Jo ennen pandemiakriisiä havaittu työelämän polarisoituminen näyttää entistä haastavammalta. Helposti työllistyvät osaajaryhmät ovat pystyneet pitämään asemansa työelämässä, mutta erityisesti palveluammateissa ja vähittäiskaupassa tilanne on huonontunut nopeasti. Aloille tyypillisen työntekijäprofiilin vuoksi vaikeudet kohdistuvat esimerkiksi nuoriin naisiin. Myös pitkällä aikavälillä pandemian aiheuttama talouskriisi vaikuttaa enemmän naisiin.

”Nyt työnantajien kannattaa kuunnella henkilöstöä herkällä korvalla ja miettiä keinoja, joilla työskentelyä, työhyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja myös jaksamista pystytään tukemaan, kun poikkeusolosuhteet joka tapauksessa vielä jatkuvat”, sanoo Matti Kariola. ”Odotukset työpaikkojen turvallisuudesta sekä työnantajan joustavuudesta ovat nyt korkealla – myös niissä töissä ja tehtävissä, joita ei pystytä siirtämään etänä hoidettaviksi.”

”Nyt on aika muuttaa työelämää tulevaisuudenkestäväksi, jotta pystymme vastaamaan työntekijöiden odotuksiin. On huolehdittava siitä, että työtehtävissä huomioidaan etätyön mahdollisuudet ja pidetään yllä oikeanlaista osaamista. Sen lisäksi työnantajan on tuettava työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja osoitettava inhimillisyyttä ja joustavuutta esimerkiksi kuuntelevalla ja keskustelevalla johtamisella”, summaa Kariola.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksen teki ManpowerGroupin toimeksiannosta ruotsalainen Demoskop lokakuussa 2020. Tutkimuksen kohteena oli työssäkäyvä, 18-65 -vuotias väestö Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteensä 2 150 henkilöä vastasi kyselyyn. Joissakin kysymyksissä oli useampi vaihtoehto, jolloin kokonaistulos voi ylittää 100 %.

Tutkimuksessa kysyttiin mm. seuraavia asioita:

1. Onko Covid-19-pandemia vaikuttanut työtilanteeseesi?

	Suomi	Ruotsi	Norja
Ei ole vaikuttanut millään tavalla	35 %	53 %	37 %
Olen päättänyt olla tapaamatta muita suojatakseni itseäni ja/tai muita	14 %	14 %	10 %
Minut lomautettiin	11 %	7 %	13 %
Olin aloittamassa uutta työtä, mutta se keskeytettiin/ työn aloitus on siirtynyt	5 %	2 %	6 %
Minut irtisanottiin työstäni	1 %	2 %	4 %
Olen vaihtanut työpaikkaa	1 %	3 %	1 %
Se on vaikuttanut minuun muulla tavoin	11 %	21 %	12 %
En osaa sanoa, en tiedä	25 %	1 %	21 %

 

Vastaukset eri ikäryhmissä Suomessa:	18–39 -vuotiaat	40–49 -vuotiaat	≥ 50-   vuotiaat
Ei ole vaikuttanut millään tavalla	36 %	35 %	32 %
Olen päättänyt olla tapaamatta muita suojatakseni itseäni ja/tai muita	18 %	8 %	12 %
Minut lomautettiin	13 %	11 %	8 %
Olin aloittamassa uutta työtä, mutta se keskeytettiin/ työn aloitus on siirtynyt	8 %	2 %	3 %
Minut irtisanottiin työstäni	2 %	1 %	1 %
Olen vaihtanut työpaikkaa	1 %	1 %	0 %
Se on vaikuttanut minuun muulla tavoin	10 %	12 %	13 %
En osaa sanoa, en tiedä	18 %	30 %	32 %

2. Onko covid-19-pandemia vaikuttanut työelämääsi ja jos kyllä, niin miten?  

		Suomi	Ruotsi	Norja
Olen mennyt työpaikalleni tavalliseen tapaan ja niin myös kollegani		28 %	35 %	29 %
Olen alkanut työskennellä kotoa käsin pandemian vuoksi		20 %	23 %	18 %
Olen mennyt työpaikalle, mutta jotkut/kaikki kollegani ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin		13 %	15 %	16 %
Työnantajani antaa minun tehdä töitä kotoa käsin halutessani		18 %	22 %	17 %
Olen työskennellyt kotoa käsin kuten tein ennen kriisiä		9 %	9 %	8 %
En osaa sanoa		3 %	2 %	5 %
Ei, se ei ole vaikuttanut työelämääni		23 %	11 %	17 %

Vastaukset eri ikäryhmissä Suomessa:		18–39 -vuotiaat	40–49 -vuotiaat	≥ 50-   vuotiaat
Olen mennyt työpaikalleni tavalliseen tapaan ja niin myös kollegani		31 %	28 %	24 %
Olen alkanut työskennellä kotoa käsin pandemian vuoksi		21 %	18 %	20 %
Olen mennyt työpaikalle, mutta jotkut/kaikki kollegani ovat alkaneet työskennellä kotoa käsin		12 %	14 %	13 %
Työnantajani antaa minun tehdä töitä kotoa käsin halutessani		20 %	15 %	18 %
Olen työskennellyt kotoa käsin kuten tein ennen kriisiä		8 %	8 %	12 %
En osaa sanoa, en tiedä		4 %	3 %	1 %
Ei, se ei ole vaikuttanut työelämääni		20 %	25 %	26 %