Nanolääketutkimukselle EU-tason miljoonarahoitus – lääkeaine vapautetaan kohteessaan sinisen valon avulla

Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa työskentelevä professori Timo Laaksonen on saanut noin kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Laaksonen keskittyy tutkimuksessaan siihen, miten lääkeaine saadaan vapautumaan hallitusti elimistössä sinisen tai UV-valon avulla.
Valon käyttö lääkesovelluksissa ei sinänsä ole uusi keksintö. Esimerkiksi punaisen valon avulla nanokokoisen lääkeainetta kantavan liposomin kalvo saadaan sulamaan, jolloin lääkeaine vapautuu. Sinisen valon käyttö tarjoaa kuitenkin punaista valoa laajemman työkalupakin.
– Sininen tai ultravioletti valo sisältää paljon energiaa. Sen teho riittää esimerkiksi rikkomaan tietyn tyyppisessä lääkeaineen kantajassa olevia kemiallisia sidoksia ja irrottamaan kantajan pinnalle sidotut lääkeainemolekyylit, Timo Laaksonen toteaa.
UV-valon käytön haasteena on ollut aiemmin se, että se parhaimmillaankin etenee kudoksessa vain alle sadan mikrometrin matkan eli suunnilleen keskimääräisen hiuksen paksuuden verran. Punaisen valon etenemä on paljon suurempi. Lisähaasteen tuo se, että UV-valo voi aiheuttaa vaurioita elimistössä, kun taas punainen valo on selvästi turvallisempaa.
Timo Laaksonen perehtyy nyt siihen, miten sininen tai UV-valo saataisiin vietyä turvallisesti paikkaan, jossa lääkkeen tulisi vapautua. Vaihtoehtoja on kaksi: joko fotonien paikallinen virittäminen korkeammalle energiatasolle elimistön sisällä tai erilaisten valolla aktivoitavien lääkeimplanttien käyttäminen.
– Käytännössä valoaktivoinnin avulla voisi olla mahdollista vapauttaa lääkettä esimerkiksi juuri silloin, kun uudelle annokselle on tarve. Tämä tarkoittaisi vaikka tiettyä aikaa joka aamu, tai niin, että vapautusnopeus säädetään jatkuvasti potilaalle sopivalle tasolle.
Timo Laaksosella on tutkimusryhmät sekä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa että Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa. Helsingissä tehdään tutkimuksen farmasian osuus ja Tampereella valokemiallinen osuus. Helsingin yliopiston osuus ERC-rahoituksesta on 60 prosenttia ja Tampereen yliopiston 40 prosenttia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
professori Timo Laaksonen, timo.laaksonen@helsinki.fi, puh. 050 448 0729
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on sekä hyötyä että haittaa rasvamaksan hoidossa10.12.2025 08:21:01 EET | Tiedote
Mahdollisista hyödyistä huolimatta tutkija ei suosittele vähähiilihydraattista ketogeenistä ruokavaliota henkilöille, joilla on edennyt rasvamaksasairaus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

