92 prosenttia vastavalmistuneista tekniikan alan korkeakoulutetuista valitsisi alan uudelleen

76 prosenttia vuonna 2019 valmistuneista tekniikan alan korkeakoulutetuista valitsisi uudelleen täsmälleen saman koulutuksen. Tämä selviää Tekniikan akateemisten ja yliopistojen yhteisestä palautekyselystä, joka toteutetaan vuosittain. Osuus saman koulutus- ja pääainevalinnan tekevistä on kasvanut 6 prosenttiyksikköä neljässä vuodessa.

Kyselyn mukaan peräti 92 % vuonna 2019 valmistuneista valitsisi uudelleen tekniikan alan yliopistokoulutuksen. Tyytyväisyys tekniikan yliopistokoulutukseen on poikkeuksellisen suurta, sillä samaan aikaan niiden opiskelijoiden osuus, jotka valitsisivat mieluummin jonkin muun kuin tekniikan alan yliopistokoulutuksen, on lähes puolittunut neljässä vuodessa. Vuonna 2019 vain 5 % olisi valinnut jonkin muun yliopistokoulutuksen kuin tekniikan alan.

94% oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen

Peräti 94 % vuonna 2019 valmistuneista oli tyytyväisiä saamansa koulutukseen. Uudelleenvalinnan kasvua selittää tulosten paraneminen tasaisesti kaikilla seitsemällä koulutuksen laatua ja tyytyväisyyttä mittaavalla osa-alueella.

– Valmistuneiden arvioiden mukaan erityisesti opetuksen yleinen laatu, opetusmenetelmät, opintosisältöjen ajantasaisuus ja tutkimustulosten soveltaminen opetuksessa ovat neljässä vuodessa kehittyneet positiivisesti. Valmistuneet kokevat, että koulutus vastaa yhä paremmin heidän sille asettamiaan tavoitteita esimerkiksi osaamisen kehittymisen osalta, sanoo TEKin analyytikko Arttu Piri.

LUT-yliopistossa korostuu Skinnarilan henki

Rehtori Juha-Matti Saksan mukaan LUT-yliopiston opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä niin koulutuksen sisältöön, opetuksen laatuun kuin opetusmetodeihinkin.

– Tyytyväisyyteen on varmasti monta syytä. Koulutuksen digitalisaatio on ottanut isoja harppauksia jo paljon ennen koronaa ja kansainvälisyys on kiinteä osa yliopistoyhteisöämme. Lisäksi olemme panostaneet koulutuksessa tiiviiseen yhteistyöhön yritysten kanssa, kiteyttää Saksa.

– Tärkeimpänä kaikista on yhteisöllisyys, jota kutsumme Skinnarilan hengeksi. Olemme tiivis yhteen hiileen puhaltava yliopistoyhteisö kahdella kampuksella Lappeenrannassa ja Lahdessa.

Vahva koulutuksen monialaisuus Aalto-yliopiston vahvuutena

– Aalto-yliopistossa hyvien tulosten taustalla on panostus sisältöihin, rakenteisiin sekä opiskelijoiden hyvinvointiin, kuvaa Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala.

Aalto-yliopistossa on satsattu koulutusohjelmien monialaisuuteen yhteistyötä lisäämällä ja tarjoamalla laajan valikoiman sivuaineita. Opiskelun tavoitteellisuuteen on panostettu ottamalla käyttöön kaksivuotiset opintosuunnitelmat. Myös digitaaliset ratkaisut lisäävät ovat lisänneet mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin.

Erityisen onnistuneena Suomala pitää Aalto-yliopistossa käytössä olevaa haastepohjaista oppimista sekä vahvaa kytköstä opiskelun ja työelämän välillä.

– Siltojen ja yhteyksien rakentaminen opintojen ja työelämän välillä käynnistettään jo opintopolun aikana. Haastepohjainen oppiminen, opintoprojektit, harjoittelut ja opinnäytetyöt tarjoavat monipuolisen näkymän työelämään. Samalla ne auttavat verkostoitumaan. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla nämä ovat arvokkaita keinoja integroitumiseen, sanoo Suomala.

*****

TEKin ja tekniikan alan yliopistojen yhteiseen palautekyselyyn vastaa vuosittain 70-80 % valmistuvista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista. Vuosittain kyselyyn vastaa noin 2100-2300 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia.

Palautekyselyn tuloksia vuosilta 2016-2019 voi tarkastella visualisaatiossa.