Fyysiset sairaudet ennakoivat kohonnutta eroriskiä
16.12.2020 08:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 127 000 suomalaista avo- ja avioparia kuuden vuoden ajan. Sairaalahoitojaksojen, lääkeostojen sekä lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien avulla mitattiin molempien puolisoiden sairastumista syöpään, sydän- ja keuhkosairauksiin sekä neurologisiin sairauksiin ja aivohalvaukseen.
Terveinä pysyneisiin pariskuntiin verrattuna eroriski kohosi noin viidenneksen miehen sairastumisen jälkeen. Naisen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli noin puolet pienempi. Eroriski oli suurin niillä pareilla, joista molemmat puolisot sairastuivat.
- Jos molemmat puolisot sairastuivat seurannan aikana, eroriski nousi lähes 1.5-kertaiseksi, kertoo sosiologian yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Erilaiset sairaudet kuten syöpä voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta, kuormittaen parisuhdetta. Tutkimuksen perusteella eroriski oli kuitenkin koholla erityisesti neurologisten sairauksien ja aivohalvauksen jälkeen.
- Tulos on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, sillä kehittyneiden hoitojen ansiosta yhä useammat parit elävät pidempään näiden sairauksien kanssa, Metsä-Simola kommentoi.
Selittääkö hoivataakka tuloksia?
Neurologiset sairaudet ja aivohalvaus voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön toimintakykyyn, mikä saattaisi olla keskeinen tekijä kohonneen eroriskin taustalla. Tulotason ja työllisyyden huomioiminen ei selittänyt sairauden ja eroriskin yhteyttä juurikaan.
- Yksi kohonnutta eroriskiä selittävä tekijä voisi olla sairastuneen puolison tarvitsema hoiva, miettii Metsä-Simola.
Miehen sairastumisen vaikutus eroriskiin oli erityisen selvä, ja eroriski myös kohosi lisää kun aikaa sairastumisesta kului. Vaikuttaisi myös siltä, että iäkkäämmillä pareilla sairastumisen yhteys eroriskiin olisi voimakkaampi kuin nuoremmilla pareilla.
- Naiset saattavat olla miehiä valmiimpia ottamaan vastaan ulkopuolista apua, kun taas miehet odottavat hoivaa erityisesti puolisoltaan, Metsä-Simola toteaa.
Rekisteriaineistolla tehdyssä tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai puolison kokemaa hoivataakkaa.
- Näiden yhteys eroriskiin olisi erittäin tärkeä jatkotutkimusaihe, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2020-215548
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme