Suomen verotrendit vuodelle 2021: Verokannustinkokeiluja, ilmastotoimenpiteitä sekä kansainvälisen verotuksen jättiuudistuksia
Verokannustimia tarjolla määräajaksi
Määräaikaiset investointien verokannustimet saavat jatkoa, kun hallitus pyrkii vauhdittamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyötä ylimääräisellä verovähennyksellä. Vuoden 2021 alusta solmitut tutkimusyhteistyösopimukset voivat oikeuttaa yrityksen vähentämään tutkimusorganisaation lähettämistä laskuista 50 prosentin suuruisen ylimääräisen verovähennyksen. Verokannustin on voimassa verovuoteen 2025 saakka, jolloin tulevat valtaapitävät joko päättävät jatkosta tai hautaavat sen.
Myös liikenteen päästövähennyksiin tähtäävät verokannustimet säädettiin määräaikaisiksi. Nollapäästöisten työsuhdeautojen, eli käytännössä täyssähköautojen, verotusarvoa alennetaan autoedun määrää laskettaessa 170 eurolla kuukaudessa verovuosien 2021-2025 ajaksi. Lisäksi oman tai työsuhdesähköauton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on verovapaa työsuhde-etu vuosina 2021-2025. Nämä määräaikaiset edut on ilmeisesti tarkoitettu myös jäämään määräaikaisiksi.
Ilmastotavoitetta tuetaan porkkanan lisäksi kepillä
Sähköautoiluun liittyvien verokannustimien lisäksi hallitus vauhdittaa ilmastotavoitteensa saavuttamista alentamalla veroluokan II sähköveron alimmalle EU:n sallimalle tasolle samalla, kun energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta eli energiaveroleikkurista luovutaan asteittain vuosina 2021-2024. Muutosten tarkoituksena on kannustaa energiaveron palautuksen piirissä olevia toimijoita ripeisiin päästövähennyksiin lähivuosina.
Energiaverotuksen muutoksilla on myös fiskaalisia tavoitteita. Esimerkiksi lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla tavoitellaan päästövähennysten lisäksi lisätuloja valtiolle. Verotuloja kerryttävät myös elokuussa 2020 voimaan tulleet liikenteen polttoaineiden veronkorotukset, sillä vaihtoehdot kumipyöräkuljetuksille ovat Suomessa vähissä.
Kansainvälisen verotuksen muutokset ovat nyt direktiivien sijaan omaa tuotantoa
Päättyneellä vuosikymmenellä kansainvälisen verotuksen muutokset johtuivat etenkin OECD:n ja EU:n hankkeista, joilla ehkäistään veropohjan aukkoja ja voitonsiirtoa alemman verotason maihin. Sen sijaan vuonna 2021 voimaan tulevat kansainvälisen verotuksen muutokset ovat Suomen omia uudistuksia.
Suomi ottaa ensimmäisenä valtiona koko maailmassa käyttöön OECD:n Treaty Relief and Compliance Enhancement -mallin mukaisen verotusmenettelyn osingoille, joita pörssiyhtiöt maksavat ulkomaisille hallintarekisteröidyille osakkeille. Jotta osinkojen lähdeverotus voidaan jatkossa toimittaa verosopimuksen mukaisesti, ulkomaisten finanssialan toimijoiden tulee rekisteröityä Verohallinnon rekisteriin ja toimittaa osingonsaajista tietoja suoraan Verohallinnolle. Nähtäväksi jää, missä määrin ulkomaiset toimijat haluavat pienen markkinan vuoksi toteuttaa muutoksen ja ottaa vastuun tietojen oikeellisuudesta, ja miten tilanne vaikuttaa suomalaisten pörssiosakkeiden houkuttelevuuteen sijoittajien silmissä.
Verohallinto, osinkoja jakavat pörssiyhtiöt sekä ulkomaiset finanssilaitokset ovat pystyneet varautumaan osinkoverotuksen menettelymuutokseen muutaman vuoden ajan, sillä päätös eduskunnassa tehtiin jo alkuvuodesta 2019. Sen sijaan yleisen verovelvollisuuden laajentamisesta Suomesta käsin johdettuihin ulkomaisiin yhteisöihin päätettiin eduskunnassa vasta muutama viikko sitten. Muutoksen myötä tuhansien ulkomaisten yhteisöjen verotuksellinen kotipaikka käy vuoden 2021 alussa epäselväksi. Koska verosopimukset rajoittavat Suomen verotusvaltaa, verotuksellisen kotipaikan selvittäminen vaatii monessa tapauksessa valtioiden toimivaltaisten viranomaisten väliset tapauskohtaiset neuvottelut, jotka kestävät vuosia. Verotuksellisen kotipaikan epäselvyys vaikuttaa paitsi yhteisön veronmaksuvelvollisuuteen, myös rajat ylittävien liiketoimien verotukseen ja liikekumppaneiden veronpidätysvelvollisuuksiin.
Kummallakaan kansainvälisen verotuksen uudistuksella ei varsinaisesti tavoitella lisää verotuloja Suomeen. Molempien kohdalla on aiheellisesti kysytty, ylittävätkö uudistusten haittavaikutukset niillä tavoitellut hyödyt. Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä myös jatkossa, sillä seuraavia uudistuksia valmistellaan jo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmiliina KujanpääJohtava veroasiantuntija
Puh:0407680621emmiliina.kujanpaa@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kv-kauppakamarilta entistä tiukemmat säännöt ympäristöväittämillä markkinointiin8.7.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on tiukentanut markkinointisääntöjään koskien ympäristöväittämiä. Jos markkinoija käyttää tavoitteellista väittämää, joka koskee tulevaisuuteen suuntautuvaa pyrkimystä, sen on osoitettava selkeä suunnitelma, jolla se aikoo saavuttaa pyrkimyksensä ilmoittamassaan aikataulussa. Myös esimerkiksi sanojen ympäristöystävällinen ja ekologinen käyttö ilman täsmennystä on lähtökohtaisesti kiellettyä.
Huijarit vaanivat venekaupoillakin – ole tarkkana dokumenttien kanssa4.7.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Venekauppa on hiljentynyt talouden epävarmuustekijöiden ja yleisen varovaisuuden takia. Parhaiten käyvät kaupaksi edulliset pienemmät veneet niin uusina kuin käytettyinä. Koska huijausyritykset ovat yleistyneet venekaupoillakin, kannattaa käytetyn veneen ostajan aina varmistaa, että myyjällä on oikeus myydä vene, sanoo Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja Ari Tirkkonen.
Komissiolta esitys 2040-ilmastotavoitteesta – EU:n ulkopuolisten ilmastotoimien sallimisessa mahdollisuuksia ja riskejä2.7.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Komissio antoi keskiviikkona pitkään odotetun esityksensä EU:n 2040-ilmastotavoitteeksi. EU:n päästöjen pitäisi vähentyä 90 prosenttia 2040 mennessä. Uutena elementtinä komissio sallisi rajatusti kansainvälisten yksiköiden käytön eli EU:n ulkopuolella toteutetut ilmastotoimet osana EU:n tavoitetta, ja lisää joustavuutta eri alatavoitteiden välille. Teknologisia nieluja ollaan tuomassa osaksi EU:n päästökauppaa.
Ihmisarvoa loukkaava mainos sai huomautuksen MENiltä30.6.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Mainonnan eettinen neuvosto antoi harvinaisen huomautuksen somealustalla julkaistulle mainokselle. Mainoksen katsottiin loukkaavan ihmisarvoa ja olevan siten hyvän tavan vastainen. Viimeksi vastaavantyyppisestä mainoksesta on annettu huomautus vuonna 2007.
Pääekonomisti: Ei merkkejä luottamuksen paranemisesta – kotitalouksien arviot ”hehtaarikaupalla” ekonomisteja synkemmät27.6.2025 08:53:23 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen on edelleen kehnoa, ja arvio Suomen talouden kehityksestä on ”hehtaarikaupalla” synkempi kuin tyypillisissä ekonomistiennusteissa. Tilastokeskuksen kesäkuun tilastossa luottamusindikaattori sai arvon -8,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on -2,7, joten alkukesän tunnelmat olivat selvästi tavanomaista heikompia. Viime kuukausien kuluttajaluottamuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, mutta pikemminkin suunta on heikkenevä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme