Vauhti sai suomalaiset kiinnostumaan autoista 1900-luvun alussa
– Keväällä 1906 Suomi kuroi umpeen jälkeenjääneisyytensä naapurimaihin, ja alueellisessa levinneisyydessä meni ohikin, kertoo aiheesta väittelevä FM, YTM Reijo Valta.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa oli käytössä noin tuhat autoa, pääosa henkilöautoja. Ammattimaisen liikenteen, erityisesti taksien, osuus kaikesta autoilusta oli säilyneiden lähteiden perusteella Suomessa korkea. Kuitenkin vasta 1930-luvulla oli selvää, että autoilusta tuli maantieliikenteen pääasiallisin muoto.
– Ennen 1920-lukua Suomessa tehtiin paljon hallinnollisia ja poliittisia päätöksiä, jotka silottivat tietä tulevalle autoilulle, vaikka useimpien varhaisten autoilijoiden kokemukset jäivät koeajoiksi, kertoo Valta. – Vuosisadan alussa liikenne kuului paikallishallinnossa päätettäviin asioihin. Eri kaupungeissa oli voimassa jopa toisilleen vastakkaisia liikennesääntöjä.
Kokonaan autoilua ei kuitenkaan voinut kieltää, vaikka joillakin paikkakunnilla siihen oli halua. Senaatti oli marraskuussa 1900 katsonut, että maanteillä oli kaikilla oikeus liikkua, myös traktoreilla ja autoilla. Paikalliset viranomaiset saattoivat ainoastaan antaa ohjeita turvalliseen liikkumiseen, eli laatia liikennesäännöt.
Laajan teknologisen järjestelmän, jollainen maantieliikenne on, perusteknologian muutos vaatii alkuvaiheessaan laajan eri yhteiskuntakerrosten ja viranomaisten hyväksynnän. Julkiseen tilaan mahdollisesti tuleva uusi liikenneväline herätti tunteita, mielipiteitä ja toimintaa laajasti yhteiskunnan eri kerroksissa ja tasoilla.
Vallan artikkelimuotoisessa väitöskirjassa on käsitelty teknologista muutosta monilta eri tasoilta, muun muassa kyytilaitoksen toimijoiden kiinnostusta käyttää autoa, suomalaisen tieteiskirjallisuuden esittämiä toiveita tulevaisuuden liikennevälineelle, pohjoissuomalaisten yrityksiä parantaa liikenneyhteyksiään ja Helsingin turvallisuutta asuinympäristönä.
FM, YTM Reijo Vallan taloushistorian väitöskirjan ”Koeajoja. Auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918” tarkastustilaisuus on 15.1.2021 klo 12 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Panu Nykänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jari Ojala. Väitös on suomenkielinen.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-valta-150121.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 0400 247 387.
Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8477-9
Taustatietoja:
Reijo Valta (s. 1967) on päässyt ylioppilaaksi 1986 Siilinjärven lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1993 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1995 Jyväskylän yliopistosta. Valta on toiminut tietokirjailijana ja vapaana kirjoittajana valmistumisestaan lähtien. Nykyisin hän on Oulun Sarjakuvaseuran palveluksessa.
Lisätietoja:
Reijo Valta, puh. 050 5171770, reijo.valta@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme