Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota
Tutkimuksessa havaittiin, että vegaaniruokavalio muuttaa laaja-alaisesti lapsen aineenvaihduntaa. Verinäytteistä mitattavat A- ja D-vitamiinitasoja kuvaavat merkkiaineet, kolesterolimuodot, ja välttämättömien aminohappojen pitoisuudet ovat vegaanilapsilla sekaruokaa syöviin ikäverrokkeihin nähden merkittävästi alemmat. Dokosaheksaeenihappoa vegaaniruokavaliosta ei saa lainkaan.
Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä EMBO Molecular Medicine -lehdessä.
Vegaanisen ruokavalion suosio kasvaa jatkuvasti erityisesti nuorten keskuudessa ja perheiden valintojen kautta ruokavalio yleistyy myös pikkulapsilla. Taustalla vaikuttavat ekologiset, eettiset ja terveydelliset syyt: vegaaninen ruokavalio ei sisällä lainkaan eläinperäisiä tuotteita. Vegaaniruokavaliota noudattaville suositellaan säännöllistä B12- ja D-vitamiini- sekä jodilisää sekä yksilöllisesti harkiten mm. kalsium-, B2-vitamiini, rauta- ja sinkkilisää.
Tutkimuksessa ei havaittu eroja edellä mainituissa tasoissa ruokavalioryhmien välillä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet vegaanilapset söivätkin säännöllisesti B12-vitamiinilisää ja yhtä vaille kaikki D-vitamiini- ja jodilisää, mikä kertoo suomalaisten vegaaniperheiden perehtyneisyydestä vegaaniruokavalion aiemmin tunnettuihin ravitsemuksellisiin vaatimuksiin.
Nykyiset lasten vegaaniruokavaliota koskevat ravitsemussuositukset perustuvat kuitenkin aikuistutkimuksiin, ja aiempaa tutkimustietoa lasten vegaaniruokavalion aineenvaihdunnallisista vaikutuksista ei ole.
Juuri julkaistussa tutkimusartikkelissaan lääketieteen lisensiaatti Topi Hovinen ja yliopistonlehtori Liisa Korkalo, ja monialainen työryhmä akatemiaprofessori Anu Suomalainen-Wartiovaaran ja ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkolan johdolla, tutki 40:n terveen helsinkiläisen lapsen ravinnonsaantia ja aineenvaihduntaa laaja-alaisesti. Lapset seurasivat päiväkodeissaan vegaani-, kala/kasvis-, tai sekaruokavaliota perheen valinnan mukaan. Heidän ravinnonsaantinsa, aineenvaihduntansa ja mikroravintoainetasonsa tutkittiin laaja-alaisesti.
Täysin vegaanista ruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi alhaisemmat D-vitamiinitasot siitä huolimatta, että lapset söivät D-vitamiinilisää, ja näytteet otettiin kesän lopulla. Yllättäen myös A-vitamiinitasoja kuvaavat merkkiaineet olivat alentuneet. Kolesterolimuodot, välttämättömien aminohappojen ja näköjärjestelmän kehitykselle keskeisen DHA-rasvahapon tasot veressä olivat alhaiset ja folaattitasot vegaanilapsilla huomattavan korkeat.
Uudet löydökset motivoivat tutkijoiden mukaan laajoja jatkotutkimuksia vegaanidieetin terveysvaikutuksista pikkulapsilla.
”Tutkimuksemme osoittaa, että tiukkojen ruokavalioiden terveysvaikutuksia pikkulapsilla ei voi ennustaa aikuistutkimusten perusteella. D-vitamiiniin lisäksi myös vegaanilasten A-vitamiinitasoihin sekä monipuoliseen proteiininsaantiin tulee kiinnittää huomiota”, kertoo Topi Hovinen.
”Vegaaniperheiden osallistumisaktiivisuus tutkimukseen oli suurta. Tämä on tärkeää, koska ilman perheiden vapaaehtoista panosta tällaista tutkimusta on mahdotonta tehdä”, korostaa Liisa Korkalo.
Lisätietoja:
Anu Suomalainen-Wartiovaara, akatemiaprofessori, ylilääkäri
Stem cells and metabolism -tutkimusohjelma
Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto ja HUS
puh.: 040 5936386
anu.wartiovaara@helsinki.fi
Maijaliisa Erkkola, yliopistonlehtori, ravitsemustieteen dosentti
Elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto
Helsingin yliopisto
puh.: 050 4160389
maijaliisa.erkkola@helsinki.fi
Alkuperäisartikkeli: Topi Hovinen, Liisa Korkalo, Riitta Freese, Essi Skaffari, Pirjo Isohanni, Mikko Niemi, Jaakko Nevalainen, Helena Gylling, Nicola Zamboni, Maijaliisa Erkkola, Anu Suomalainen. Vegan diet in young children remodels metabolism and challenges the statuses of essential nutrients. EMBO Molecular Medicine (2021) e13492. DOI: doi.org/10.15252/emmm.202013492
*************************
Ystävällisin terveisin
Anu Koivusipilä
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme