Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon? Akatemiasampo kaivaa vastaukset valtavasta datamäärästä
Runebergin päivänä 5. helmikuuta julkaistaan uusi avoimen datan palvelu Akatemiasampo.fi, joka kokoaa yhteen valtavan määrän tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640–1899 kirjautuneista suomalaisista. Palvelun ovat kehittäneet Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n tutkijat.
Akatemiasammon keskeisin aineisto ovat Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit, joissa on tieto kaikista Suomessa yliopistoon tuona ajanjaksona kirjautuneista henkilöistä. Turun akatemia, josta Suomen itsenäistyttyä tuli Helsingin yliopisto, oli vuoteen 1909 asti Suomen ainoa yliopisto. Aineistoa on täydennetty tiedoilla ylioppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista, esimerkiksi sukulaissuhteista, työurista ja ammateista.
Jokaiselle matrikkeleissa luetellulle 28 000 henkilölle on Akatemiasammossa oma “kotisivu”. Lisäksi teksteistä on tunnistettu noin 50 000 muuta henkilöä.
Kotisivulle on kerätty henkilön elämäkerralliset tiedot, ja kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset on linkitetty yhteen. Dataa on myös linkitetty ulkoisiin aineistoihin, kuten Biografiasampoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkertakokoelmiin sekä Wikidataan.
Akatemiasammosta löytyy kattavasti tietoa monista merkkihenkilöistä ja edelläkävijöistä, kuten kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergistä, säveltäjä Jean Sibeliuksesta, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimistä, Suomen historian isäksi kutsutusta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanista ja sekä uraa tutkijana, päätoimittajana ja poliittisena vaikuttajana tehneestä Tekla Hultinista, joka oli myös ensimmäinen filosofian tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Kaikkiaan naisia on mukana 521, heidän joukossaan muun muassa Pohjoismaiden ensimmäinen ylioppilaaksi kirjoittanut nainen Marie Tschetschulin sekä Suomen ensimmäinen filosofian kandidaatin tutkinnon suorittanut nainen Emma Irene Åström .
Verkko verkon sisällä
Akatemiasammon tekninen innovaatio ovat semanttisen webin teknologiat. Semanttinen web on tietokoneiden tarpeisiin internetin sisään syntynyt dataverkko, jossa tiedot linkittyvät toisiinsa. Ideana on, että tietokone ymmärtää semanttista verkkoa, ja ihminen puolestaan ymmärtää ja käyttää koneen semanttisen verkon avulla luomia verkkosivuja.
Sama teknologia on myös aiemmin julkaistujen Sampo-portaalien, kuten Sotasammon ja Biografiasammon, taustalla.
“Akatemiasammon teknisiä uutuuksia ovat muun muassa oppivan tekoälyn käyttäminen ihmisten välisten suhteiden selvittämisessä ja uudenlaiset verkostoanalyysit”, Aalto-yliopiston professori ja HELDIG:n johtaja Eero Hyvönen sanoo.
Palvelussa on älykkäät haku- ja selailutoiminnot, joihin on liitetty data-analyyttisia työkaluja sekä datan visualisointeja verkostoina, tilastoina, erilaisina graafeina ja karttoina. Käyttäjät voivat siis hyödyntää ja visualisoida dataa helposti ilman, että heidän täytyy opetella monimutkaisia data-analyyttisia työkaluja.
Humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden yhteisponnistus
Akatemiasammon taustalla on humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden vuosien ponnistus.
Käsin kirjoitettujen matrikkeleiden digitointi, translitterointi ja täydentäminen pitkälti käsityönä oli noin kymmenen henkilötyövuoden urakka, jota vetivät Yrjö Kotivuori Kansallisarkistosta ja Veli-Matti Autio Helsingin yliopiston arkistosta.
Sen jälkeen tietotekniikan tutkijat loivat tietokoneella semanttisen verkon, julkaisivat verkon avoimena linkitetyn datan datapalveluna kaikkien käytettäväksi ja toteuttivat siihen perustuvan Akatemiasampo-palvelun.
Akatemiasampoa voivat hyödyntää niin tutkijat kuin historiasta kiinnostuneet kansalaiset. Kaikille avoimessa julkistustilaisuudessa esitellään muun muassa sitä, miten Akatemiasampo auttaa historioitsijoita ja sukututkijoita.
Akatemiasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:in ja Helsingin yliopiston arkiston ja kirjaamon Arkin kanssa. Järjestelmä kuuluu digitaalisten ihmistieteiden linkitetyn avoimen datan infrastruktuuriin Suomessa (LODI4DH), joka on osa Suomen Akatemian tiekartalla olevaa digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuria.
Julkistustilaisuus Zoomissa on perjantaina 5. helmikuuta kello 13–15.
Tilaisuuden ohjelma ja linkki rekisteröitymiseen
Akatemiasampo löytyy 5.helmikuuta alkaen osoitteesta https://akatemiasampo.fi
Lisätietoja
Akatemiasampo-hankkeen kotisivu https://seco.cs.aalto.fi/projects/yo-matrikkeli
Esittelyvideo englanniksi https://player.vimeo.com/video/462993654
Tietoa eri Sampo-portaaleista https://seco.cs.aalto.fi/applications/sampo/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
puh. 050 384 1618
eero.hyvonen@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
KAJ-yhtyeen Eurooppaa kiertänyt sauna mallinnettiin 3D:nä – Aalto-yliopisto tallentaa Pohjanmaan kulttuuriperintöä virtuaalitodellisuuteen16.5.2025 13:50:00 EEST | Tiedote
Kuka tahansa voi kurkistaa sisään Euroopan sydämet valloittaneen KAJ-yhtyeen kuuluisaan saunaan, sillä se on nyt mallinnettu 3D:nä. Aalto-yliopiston tutkijat kuvasivat saunan Vöyrillä osana laajempaa hanketta, jossa tallennetaan pohjalaista kulttuuriperintöä uudella tavalla. 3D-malli saunasta on nyt median vapaasti ladattavissa tästä kansiosta. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti eli MeMo on parhaillaan Pohjanmaan kiertueella mallintamassa paikallisia museoita, rakennuksia ja esineitä. Tarkoituksena on kehittää uudenlaisia tapoja visualisoida ja pelillistää kulttuuriperintöä, ja näin innostaa nuoria sen pariin. Samalla luodaan saavutettavia virtuaalikokemuksia – teekkarimaisella rohkeudella, MeMon johtaja Hannu Hyyppä muistuttaa. Mallinnusta tehdään useilla erilaisilla 3D-teknologioilla. ”Drooniteknologialla mallinnamme rakennetun ympäristön. Tätä yhdistetään sitten laserkeilausaineistoon, jota otetaan sekä ulkoa että sisältä. Erilaiset kamera-
Ennallistamisasetus ei yksin pysäytä luontokatoa kaupungeissa – laatu ratkaisee, ei pelkkä vihreän määrä15.5.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Helsingistä laaditut erilaiset skenaariot kaupungin kasvun ja kaupunkivihreän yhteensovittamisesta osoittivat, että viherryttämisellä on melko pieni vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi viherryttäminen edellyttäisi kaupunkirakenteen huomattavaa tiivistämistä.
EU Nature Restoration Law alone won’t halt urban biodiversity loss, says study15.5.2025 13:30:00 EEST | Press release
Urban greening alone has limited impact on biodiversity, and meeting EU restoration targets may require significantly densifying city structures, shows a new study.
Aalto-yliopiston muodin ja tekstiiliosaamisen kärkitapahtuma Näytös/Näyttely25 nyt laajempana kuin koskaan14.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Toukokuun lopussa kansainvälisen muoti- ja tekstiilimaailman katseet kohdistuvat Aalto-yliopistoon ja sen kärkitapahtumaan Näytös/Näyttely25. Mukana on koko Aallon tekstiilin, vaatteen ja muodin alueen osaaminen, kun sekä muodin kandidaattipääaineesta että muodin ja tekstiilin maisteripääaineesta (Fashion, Clothing and Textile Design) valmistuvat opiskelijat esittelevät opinnäytetyönsä. Tapahtuma on kaksiosainen. Näytös25-muotinäytöstä on mahdollista seurata livelähetyksenä verkossa osoitteessa aalto.fashion tai Instagram-tilillä @aalto_fashion torstaina 22.5.2025 alkaen klo 20.30. Tekstiilin, vaatteen ja muodin konsepteja näyttelyn muodossa esittelevä Näyttely25 on yleisölle avoinna 16.–31.5.2025 Otaniemen kampuksen Väre-rakennuksessa. Suomalaiselle muoti- ja tekstiiliosaamiselle on paljon kysyntää Muoti peilaa ympäröivän yhteiskunnan tilaa ja on jatkuvassa muutoksessa. Tällä hetkellä kestävyyskriisin keskellä kamppaileva maailma tarvitsee erityisen paljon luovien alojen tarjoamaa pos
Filosofi Frank Martela tutki Minecraftia ja tappajadroonia – havaitsi, että tekoälyllä on vapaa tahto13.5.2025 16:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa tarkasteltiin Minecraft-pelin Voyager-agenttia ja kuvitteellista tappajadroonia. Martelan mukaan ne täyttävät kolme vapaan tahdon ehtoa – ja siksi tekoälylle tarvitaankin moraalista kompassia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme