Pöytä on katettu: Studia Generalia -luennot tarjoavat Hyvän tiedon reseptillä tutkittua tietoa kaikille 2.3.–6.4.2021

Tutkittu tieto tekee hyvää kaikille ja kaikelle. Tieto pidentää elämää ja parantaa sen laatua. Se auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen asukkaita lajiin katsomatta. Se näyttää, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa.

– Viisaasti käytetty tieto on yleisavain yhteiskunnan menestykseen – ja edellytys ihmiskunnan selviytymiseen uhkien edessä. Luentosarjalla on tärkeää annettavaa meille jokaiselle, intoilee professori Tuomas Heikkilä, Studia Generaliaa järjestävän ohjausryhmän puheenjohtaja.

Luennoilla kuullaan muun muassa mitä apinat kertovat meistä, mitä olivat ihmiskunnan alkusanat, miten moka voi olla lahja, miten masennus ja aivot liittyvät Anton Tšehoviin ja taipuuko tiede tarinaksi. 

Studia Generalia -luentosarja on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto järjestää sen yhdessä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa. Kevään luentosarja esittelee säätiöiden rahoittamaa tutkimusta.

Luennot striimataan Tiedekulmasta ja niitä voi seurata Tiedekulman verkkosivujen kautta sekä katsoa myöhemmin tallenteina.

Ohjelma

Tiedon ja tieteen rajat 2.3. klo 17-19

Tiede on pisimmälle hioutunut keinomme ymmärtää maailmaa. Tieto ympäröi meitä kaikkialla. Mutta missä menevät sen rajat? Onko kysymyksiä, joiden vastauksia emme saa koskaan tietää? Tieto on valtaa – mutta kuka päättää, mitä tietoa saa etsiä?

Aku Visala (systemaattinen teologia): Tiedolliset hyveet – kuinka ylittää oman tiedon rajat

Aleksi Vuorinen (alkeishiukkasfysiikka ja astrofysiikka): Mitä tiedämme ja mitä emme – fyysikon näkökulma

Sonja Koski (biologinen antropologia): Ihmisyyden ydin – mitä apinat kertovat meistä?

Argumentaatio ja sen virheet 8.3. klo 17-19

Tutkittu tieto on perusteltua. Miksi jokin totuus on enemmän tosi kuin toinen? Miten väite muuttuu olettamukseksi, hypoteesiksi, varmuudeksi ja totuudeksi? Mitä tapahtuu, kun vanhat totuudet korvataan uusilla?

Ulla Vanhatalo (kielitieteet): Alkusanojen juurilla

Anne-Maria Ernvall-Hytönen (matematiikka): Rationaalisia ja transkendenttisia lukuja ja kaikkea siltä väliltä

Anu Kantola (viestintä): Totuus yhteiskunnasta

Tieteelliset mokat ja onnekkaat sattumat 16.3. klo 17-19

Tieto ei kartu suoraviivaisesti. Joskus sattuma ohjaa oikeampaan kuin paraskaan suunnitelma. Tieteessä virhekin voi olla kiinnostava tulos, joka auttaa eteenpäin. Tutkimus korjaa itseään, ja epäonnistumisetkin ovat tärkeitä.

Tytti Steel (etnologia): Kulttuurintutkimus Suomea ja suomalaisuutta rakentamassa

Jaakko Hilppö (varhaiskasvatus): Moka on lahja: kasvatustieteellisiä näkökulmia epäonnistumiseen

Mikko Niemi (biolääketiede): TBA

Tutkimuksen tarinallisuus 30.3. klo 17-19

Kaikki janoamme hyviä tarinoita. Mutta taipuuko tiede tarinaksi? Ovatko kertomukset sankaritutkijoista ja tutkimusten tuloksista väärää yksinkertaistusta? Mikä määrää, mitä tieteen tarinoita rahoitetaan tai nostetaan laajan yleisön tietoon?

Ella Lillqvist (liiketaloustiede & mediatieteet): Silkkaa satua? Tunteet ja tarinat taloutta rakentamassa.

Derek Fewster (historia): Rakennettu tarina Suomen kansasta

Jussi Valtonen (psykologia): Masennus, aivot ja Anton Tšehov

Ratkaiseeko tiede maailman ongelmat? 6.4. klo 17-19

Grande finale! Jos tutkija saisi päättää, miten maailma pelastettaisiin? Miten tutkittu tieto jalostuu sivistykseksi ja toiminnaksi – maailman parhaaksi?

Pirjo Hiidenmaa (tietokirjallisuus): Tiedon tie tarvitsijalle

Teemu Roos (tekoäly): Teknologia – Pandoran lipas vai runsaudensarvi?

Petteri Taalas (meteorologia) & Markku Kulmala (ilmakehätieteet): Ratkaiseeko tiede ilmastonmuutoksen?

Lisätietoja:

Professori Tuomas Heikkilä, 050 311 9370, tuomas.m.heikkila@helsinki.fi

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 

Säätiöt ja rahastot ry on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, Suomen ainoa säätiöiden etu- ja tukijärjestö. Yhdistyksen 208 jäsentä tukevat vuosittain tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä yhteensä yli puolella miljardilla eurolla. Tiede saa tuesta lähes puolet, vuonna 2019 kaikkiaan 245 miljoonaa euroa. 

Avoin yliopisto tarjoaa Helsingin yliopiston opetussuunnitelmien mukaisia opintoja kaikille kiinnostuneille. Opintoja on tarjolla kymmeniltä eri tieteenaloilta ja lähes kaikista yliopiston tiedekunnista. Opinnot järjestetään joustavasti niin, että opiskelu on mahdollista myös työn ohessa. Avoin yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston koulutusohjelmien ja lukuisten yhteistyöoppilaitosten kanssa.