Persoonallisuus määrittää sijoittumista työmarkkinoilla – sosiaaliset henkilöt sijoittuvat todennäköisemmin julkiselle sektorille

Aiemmat tutkimukset ovat jo osoittaneet, että persoonallisuus ja luonteenpiirteet saattavat ennakoida esimerkiksi ansioita tai työttömyyttä työmarkkinoilla. Yksilön persoonallisuudella on osoitettu olevan vaikutusta tiettyihin ammatteihin sijoittumisessa, mutta vähemmän on tarkasteltu luonteenpiirteiden vaikutusta siihen, sijoittuvatko henkilöt työskentelemään julkiselle vai yksityiselle sektorille.
Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij’n ja Jutta Viinikaisen (Jyväskylän yliopisto) tuore tutkimus Personality and public sector employment (ETLA Working Papers 86) tarkastelee kahdeksan eri luonteenpiirteen yhteyttä henkilön valintaan työskennellä joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Tutkimuksessa hyödynnetään kattavaa suomalaista kyselyaineistoa persoonallisuuden piirteistä, jotka on yhdistetty rekisteritietoihin henkilön työmarkkina-asemasta vuosina 1990–2009. Erityistä huomiota on kiinnitetty henkilön siirtymiin pois julkisen tai yksityisen sektorin palveluksesta.
Tuloksista käy ilmi, että henkilöt, joilla on luonteenpiirteenä korkeampi sosiaalisuus, sijoittuvat todennäköisemmin julkiselle sektorille. Myös ekstrovertit yksilöt siirtyvät todennäköisemmin yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille. Sen sijaan henkilöt, joiden persoonallisuuteen liittyy järjestelmällisyyttä sekä oppimishalua, sijoittuvat todennäköisemmin yksityisen työnantajan palvelukseen. Sosiaalisuus liittyy myös parempaan työssä suoriutumiseen sekä suurempaan todennäköisyyteen sille, että työurasta julkisella puolella tulee pitkä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että persoonallisuuden piirteet eivät ainoastaan määritä ammatinvalintaa ja yrittäjäksi ryhtymistä vaan persoonallisuus vaikuttaa myös siihen, päätyykö yksilö työskentelemään julkisella vai yksityisellä sektorilla, Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij sanoo.
Yhteys luonteenpiirteiden ja julkiselle sektorille sijoittumisen välillä riippuu kuitenkin osin sukupuolesta. Järjestelmällisyys luonteenpiirteenä vähentää selvästi enemmän miesten todennäköisyyttä sijoittua julkiselle sektorille. Vastaavasti taas ekstrovertit miehet sijoittuvat ekstroverttejä naisia todennäköisemmin julkisen alan töihin.
Tulokset säilyivät senkin jälkeen, kun malleissa vakioitiin erot henkilöiden koulutustaustassa ja ammatissa. Tutkimuksessa ei suoraan kartoitettu mekanismeja, jotka mahdollisesti selittävät persoonallisuuden ja työpaikkasektorin välistä yhteyttä.
– Sosiaalisuuden havaitaan kuitenkin olevan positiivisessa yhteydessä erityisesti julkisen sektorin palkkoihin. Tämä voi heijastella hyvää vastaavuutta sosiaalisuuden ja työssä suoriutumisen välillä, Maczulskij toteaa.
Maczulskij, Terhi & Viinikainen, Jutta: Personality and public sector employment (ETLA Working Papers 86)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi MaczulskijTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:050-323 0180terhi.maczulskij@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.
Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.
Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme